Instagram Travel Thursday: Huh hellettä!

Hellekesä. Se on sana, jolla tätä kesää voi parhaiten kuvailla. Harvoin on koti-Suomessa ollut niin kuuma, että Espanjaan lähtiessä yhtenä suurimmista toiveista on päästä nauttimaan ilmastoidusta hotellihuoneesta. Kun saavuimme Madridiin heinäkuun lopussa, oli siellä vielä varsin siedettävät alle 35-astetta ja mikä olikaan sen ihanampaa kuin päästä nauttimaan lempikaupunkini lisäksi ilmastoinnista Hotel Cortezossa! Tuosta hotellista ei ole muutenkaan pahaa sanottavaa ja sijainti Plaza Jacinto Benaventen kupeessa oli mainio!

IMG_20180729_130012_061 (1)
El Retiro -puisto (el Parque del Buen Retiro)

Madridista siirryimme Jereziin ja siellä ensimmäisenä iltana mietin jopa olisinko tarvinnut pitkähihaisen illalliselle mukaan. Tuosta tuntemuksesta pääsin eroon kuitenkin seuraavina päivinä kun lämpötila nousi yli +40-asteeseen. 🙂 Pääsimme siis Jerezissä nauttimaan ilmastoidusta, tilavasta hotellihuoneestamme sekä hotellimme Hotel Jerezin uima-altaasta.

Kun matkustaa Espanjaan kesällä, etenkin heinä-elokuun vaihteessa, oppii nopeasti ymmärtämään siestan tärkeyden. Tämän kesän helle oli meillekin omaa luokkaansa, emme nimittäin kovinkaan usein vietä tuntikausia hotellihuoneessa keskellä päivää. Jerezissä hotellin lisäksi oivia paikkoja “paeta” hellesäätä, on vierailla kaupungin sherrybodegoissa. Vierailimme kahdessa, premiumsherryihin erikoistuneessa Lustaussa sekä Tio Pepe -sherrystään tunnetussa Gonzalez-Byassissa. Näistä lisää myöhemmässä postauksessa. Myös museot ja ilmastoidut ravintolat tarjoavat usein helpotusta hellesäähän. Me tosin päädyimme Jerezissä vierailemaan Círcuito de Velocidad de Jerezissä, eli moottoriradalla sekä Jerezin Alcazar -linnoituksessa. Mielenkiintoisia ja antoisia nähtävyyksiä molemmat, mutta superhelteellä on moottoriradan asfaltti noin +60-asteista ja linnoituksen puisetkin kaiteet niin kuumia, ettei niihin paljain käsin voi koskea.

20180804_134903 (1)
Circuíto de Jerez
IMG_20180803_160616_849
Alcazar de Jerez

Madridissa helpotusta helteeseen tarjoaa niin puistot kuin museotkin. Erityisesti sunnuntaisin voi suunnata Retiro-puistoon, jossa myös paikalliset viettävät vapaa-aikaa. Varjoisa paikka tekojärven vieressä olevalta terassilta, kylmä juoma ja hyvä kirja, mitäpä muuta sitä tarvitsee! Suosikkeihini Madridissa kuuluu myös Templo de Débod, erityisesti auringonlaskun aikaan. Näköalatorni Faro de Moncloa tarjoaa viilennyksen lisäksi uskomattomia näkymiä kaupunkiin ja viereinen Museo de Ámerica näkökohtia Espanjan historiaan siirtomaavaltana. Suosittelen molempia, oli hellettä tai ei!

IMG_20180806_225324_378
Templo de Débod
IMG_20180728_162641_505.jpg
Näkymä Faro de Moncloasta

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaa, myös treenisalit osoittautuivat tänä kesänä paikoiksi, joissa hellettä pystyi pakenemaan. Toki flamencotreenit niin Jerezissä kuin Madridissa olivat hikisiä, mutta salit ovat ilmastoituja ja lisäksi treenihiki on paljon helpompaa kestää kuin nihkeä, hellehiki. Treenirupeaman jälkeen on ihana suunnata hammamiin, jollainen löytyy niin Jerezistä kuin Madridista. Me nautimme hiljaisuudesta ja vilvoittavista vesistä Madridin Hammam al-Andalusissa. Ihanaa!

IMG_20180807_195443_123.jpg
Hammam al-andalus

Tämä kesä ja reissumme muistuttikin minua jälleen siitä, miten erilaista kuumuus voi olla eri paikoissa. On Madridin ja Jerezin kuiva ja kaikkea syleilevä kuumuus, on Cadizin nihkeä, meri-ilmasta johtuva kuumuus ja Suomen pistävämpi, paikallisempi kuumuus. Oli kuumuus millaista tahansa, voinemme todeta, että kuumaa oli, poikkeuksellinen kesä kaiken kaikkiaan. Syksyn viileneviä iltoja siis odotellessa!

IMG_20180731_185439_387.jpg
Cadiz mereltä päin

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda.

p.s. Blogiani voi nyt seurata myös Blogit.fi ja Bloglovin’ -palveluiden kautta!

 

 

Elokuun kuukauden resepti

Lomat on ohi ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua syksyyn. Myös Sol y Sombra palaa pikkuhiljaa arkeen. Iltojen viiletessä on kuitenkin vielä aikaa juhlistaa kesää juhla-aterialla, johon kuuluu porsaanfilettä hunajan ja vuohenjuuston kera sekä lisukkeena espanjalaista pinaatti-pekoni-auringonkukkapaistosta. Myös lohkoperunat sopivat ateriaan erinomaisesti. Kasvissyöjä tai lihansyönnin vähentäjä nautiskelee pinaatti-auringonkukkapaistoksesta ja vuohenjuustosta ilman porsaanfilettä ja pekonia.

Reseptit löytyvät tuttuun tapaan kuukauden reseptit -sivulta.

20180512_154051

Lomalla, on holiday, en vacaciones

Blogi lomailee ja palaa elokuun puolivälissä! Seuraathan kuulumisia Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä @solysombrafi.

The blog is on holiday and will be back in mid-August. In the meanwile you can follow what is going on Facebook Instagram and Twitter @solysombrafi.

El blog está de vacaciones hasta mediados de agosto. Lo que pasa durante las vacaciones puedes seguir en Facebook, Instagram y Twitter @solysombrafi.

#blog #matkablogi #ruokablogi #flamencoblog #solysombra #solysombrablog #aurinkoajavarjoa #lomalla #onholiday #envacaciones

http://www.solysombra.fi

Heinäkuun kuukauden resepti: Paella

Heinäkuun kuukauden resepti on julkaistu ensimmäisessä omakustannekirjassani Buen Provecho – reseptejä Espanjasta (Books on Demand, 2012). Paella on yksi maailmalla parhaiten tunnetuista espanjalaisen keittiön herkuista. Itselleni paella edustaa kesää ja kokkaankin sitä lähes poikkeuksetta kesälomalla mökillä. Minun paellassani pääosassa ovat broilerin lisäksi jättikatkaravun pyrstöt ja sinisimpukat, mutta reseptiä on helppo muokata maun mukaan. Resepti löytyy kuukauden resepteistä. Nautinnollisia hetkiä!

20180706_163214

Batácora premiered at Tampere Flamenco Festival

The stage is bare apart from four figures, the bass player Dile Kolanen plays his instrument in the corner. There are three figures on stage wearing black bata de colas. Wait, three… this is supposed to be a duet… yet there appear to be three dancers on stage…

20180701_123823
Photo from Tampere Flamenco Festival instagram page by photographer FotoMarkku

 

These were my initial reactions to Batácora, the duet of flamencas Maija Lepistö and Marja Rautakorpi, which premiered on Tampere Flamenco Festival on Friday 29th June, 2018. Moments later all became clearer as the piece advanced to rhythmic work on the black flamenco floor and the third person lying on the floor was revealed to be cantaora Alicia Acuña. And what a singer she was! Basing her work on the combination of voice and motion, she was constantly united to the movement of the bailaoras, a true collaborator to the dance, which was emphasized by the ingenious decision to clothe her identically with the two dancers.

20180701_123517
Photo from Tampere Flamenco Festival instagram page by photographer FotoMarkku

The piece ebbed and flowed together with the fascinating bass, an instrument that is not part of the tradition of flamenco but complements flamenco so well, the simple but efficient lighting of light designer Ville Virtanen, and the strength of the singer who was more a part of a trio than an accompaniment to a duet. And what a joy to see these two bailaoras, Maija Lepistö, a much admired dancer and choreographer, and Marja Rautakorpi, a fresh, newer talent, as they showcased not only their incredible versatility but also the versatility of the bata de cola. Having seen both dancers in a more traditional setting at the Helsinki Flamenco Festival this year, it was delightful to see them show their more contemporary and experimental side. Both with flowing body work, I was this time enthralled and inspired especially by their effortless rhythmic footwork and the way they they worked as a duet, being at once strong individuals and part of a team.

20180701_123752
Photo from Tampere Flamenco Festival Instagram page by photographer FotoMarkku

Although one might think that the piece was quite short, approximately 30 minutes, I believe that true wisdom and insight was shown here by choreographers Lepistö and Rautakorpi as the audience was left wanting to see more. I for one am waiting for the next opportunity to see and be inspired more by this incredible team of artists! Thank you Batácora team for true inspiration!


This piece can also be read at the Minna en el Mundo -section of this blog and will form a part of my flamenco text library in English. 

Instagram Travel Thursday: Helsingin puutarhojen kukkaloistoa

Yksi tämän kevään ja kesän teemoja on ollut tutustua aiempaa paremmin rakkaaseen kotikaupunkiini Helsinkiin. Loppukevään ja alkukesän upeat kesäilmat ovatkin motivoineet täyttämään tämän tavoitteen ja olemmekin vierailleet muun muassa Helsingin monissa puutarhoissa. Tässä postauksessa esittelen Roihuvuoren kirsikankukkapuiston, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan, Haagan alppiruusupuiston ja Töölönlahden talvipuutarhan.

IMG_20180527_143921_385
Sireenien loistoa Kumpulan kasvitieteellisessa puutarhassa

 

Roihuvuoren kirsikankukkapuutarha

Kevään ensimmäinen puutarhavierailu osui itseoikeutetusti Roihuvuoressa sijaitsevaan kirsikankukkapuutarhaan juuri ennen ns. “hanamia” eli japanilaista kirsikankukkajuhlaa. Toukokuun helteiset säät saivat aikaan sen, että kirsikankukat kukkivat tavanomaista aiemmin ja “hanafubuki” eli kirsikankukkasade oli alkanut jo ennen varsinaista juhlaa. Viehättävän puutarhan lähistöllä, vesitornin toisella puolella, sijaitsee myös Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha, jossa kannustan myös vierailemaan. Kirsikankukkapuiston loisto on parhaimmillaan toukokuussa, esimerkiksi Instagramista saa hyvin kuvan kukinnan tilanteesta.

IMG_20180517_204209_782
Kirsikankukkapuutarhan satumaista loistoa
IMG_20180517_204512_582
Kirsikankukkia lähikuvassa
IMG_20180517_204714_792
Japanilaistyylisen puutarhan rauhaa

 

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha

Toukokuun lopussa järjestettävän Kumpulan kyläjuhlan aikana Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan oli vapaa pääsy. Puutarha oli pitkään ollut mielessäni, sillä se sijaitsee erään kävelyreittimme varrella, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni. Puutarhassa on eri maanosien kukka- ja puulajeja ja myös Suomen kasvistolle on omistettu oma osuutensa. Kuumana loppukevään päivänä puutarhan lammen rannalla sijaitsevista varjopaikoista oli kova kysyntä. Puutarhassa kannattanee vierailla uudemman kerran vielä myöhemmin kesällä, sillä vasta osa kasveista olivat kukassa. Puutarhaan oli vuonna 2018 normaalina päivänä 6 euron sisäänpääsymaksu, mutta tästä huolimatta kesäinen retki puutarhaan kannattaa.

IMG_20180526_130026_064
Kumpulan kasvitieteellisessa puutarhassa voi rauhoittua veden äärellä

 

Haagan alppiruusupuisto

Yksi viime kesänä varsinkin Instagramissa villinneistä Helsingin kohteista on ehdottomasti Haagan alppiruusupuisto. Satumaisen puiston ensimmäiset rhododendrot on istutettu Helsingin yliopiston tutkimustarkoituksiin jo vuonna 1975 ja niiden latvukset ulottuvat jopa kuuden metrin korkeuteen. Rhodojen lisäksi puutarhasta löytyy myös huumaavan tuoksuisia azaleoja. Koska osuimme paikalle kovin tuulisena päivänä, meitä lämmitti myös puutarhassa sijaitseva yhden perheen pop-up -kahvila, jossa tarjottiin kahvin, teen ja mehun lisäksi kotitekoisia korvapuusteja. Nam! Myös rhodojen kukintatilannetta on hyvä seurata esimerkiksi Instagramissa, sillä kukinta kestää parhaimmillaan vain muutamia viikkoja ja tänä keväänä myös tätä puutarhaa vaivasi kuivuus.

IMG_20180605_192550_894
Satumaisessa rhodometsässä kuljetaan puisia polkuja pitkin
IMG_20180605_192827_358
Azaleoja puiston pohjoispäädyssä

 

Töölönlahden talvipuutarha

Alkukesän puutarhaturneeseemme mahtui vielä kesäkuun puolessa välissä Töölönlahden talvipuutarha kasvihuoneineen. Talvipuutarhan ruusutarhassa suurin kukkaloisto odotti vielä puhkeamistaan, mutta muutamia kukintoja oli jo avautunut ja näkymät Töölönlahdelle olivat aurinkoisena päivänä varsin hurmaavat. Kasvihuoneiden rauhassa oli myös miellyttävä käyskennellä, vaikka helteisenä päivänä kosteus olikin melkoinen. Viileänä syyspäivänä rauhaisa kasvihuone sitä vastoin olisi omiaan kirjan lukemiseen tai blogin kirjoittamiseen teekupposen ääressä.

IMG_20180617_165059_064
Talvipuutarhan hurmaava kasvihuone
IMG_20180617_165320_873
Talvipuutarhan kukkaloistoa

 

Helsingissä on monia hurmaavia puutarhoja ja listaltani löytyy edelleen ainakin Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, johon en vielä ehtinyt vierailemaan ennen tätä kirjoitusta. Helsinkiin tutustuminen jatkuu myös monella rintamalla kesän ja miksei syksyn ja talvenkin mittaan. Missä puutarhoissa sinä suosittelisit vierailemaan?

 

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda.

Kesäilta Teurastamolla

Helsingin Kalasatamassa sijaitseva Teurastamo on ravintola- ja tapahtuma-alue, jossa tapahtuu erityisesti kesäperjantaisin ja lauantaisin. Vietimme viihtyisän perjantai-illan ystävien kanssa tutustuen alueen tuotteisiin ja tarjontaan Helsinki Distilling Companyn tislaamossa ja Tislaamo Barissa sekä B-Smokery -ravintolassa.

 

Helsinki Distilling Company 

Aloitimme perjantai-iltamme Helsinki Distilling Companyn tislaamokierroksella ja tastingissä. Helsinki Distilling Company on kolmen kaveruksen Teurastamon alueelle vuonna 2013 perustama tislaamo, jonka tuotteisiin kuuluu niin viskiä, giniä kuin ginpohjaisia liköörejä. Helsinki Distilling Companyn ginistä Vakka-Suomen panimossa tuotettu verigreippinen Helsinki Long Drink on voittanut myös Suomen parhaan lonkeron tittelin.

IMG_20180616_145747
Helsinki Distilling Companyn kompakti tislaamo

 

Perustislaamokierros kestää noin 30-45 minuuttia riippuen kysymyksistä ja kierroksen jälkeen on mahdollista osallistua myös tastingiin. Tislaamon yhteydessä toimii myös baari, joka tarjoaa tislaamon tuotteita ja ravintola, johon on mahdollista jäädä illalliselle. Meidän tastingimme tuotteiksi oli valikoitunut tällä kertaa puolukka-ginlikööri, Helsinki Dry Gin ja Helsinki White Dog, kypsyttämätön ruis-ohramallasviski. Lisäksi jokaiseen tastingiin sisältyy ylläkin mainittu Helsinki Long Drink. Tislaamon tuotteissa korkealaatuiset kotimaiset raaka-aineet nousevat pääosaan ja sokeria on käytetty vähemmän kuin esimerkiksi useissa muissa likööreissä ja lonkeroissa. Puolukka-ginlikööri oli aidon puolukkainen ja vaikka Helsinki White Dog jäi itseltäni lopulta juomatta, oli rukiin tuoksu ja maku hyvin tunnistettavissa. Myös raakana maistatettu gin oli huomattavan pehmeä, vaikka gin sellaisenaan ei omiin suosikkeihini kuulukaan.

IMG_20180616_145550
Tuotteita ja tastingiä

 

B-Smokery

Tislaamokierroksen ja tastingin jälkeen oli hyvä siirtyä ruokailemaan Teurastamon toisella laidalla sijaitsevaan B-Smokeryyn. Pieni ja hyvin rouhea ravintola tunnetaan siitä, että siellä savustetaan lähes kaikki tarjottavat. Kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja löytyy myös, mutta ensiluokkainen savustettu liha on pääosassa. Omalta “maistelulautaseltani” (lähinnä tarjottimelta) löytyi sinappista pulled porkia etikkakurkkujen kera, mausteisia ribsejä coleslawn kera sekä muhkeita wingsejä jogurttikastikkeen kera. Sen verran lihaisaa oli, että erityisesti coleslaw ja etikkakurkut tasapainottivat annosta kirpakkuudellaan. Jälkiruoksi nautimme talon suklaapirtelöt, tosin ilman niihin kuuluvaa viskiannosta.

IMG_20180616_150211
Teurastamon alueen tarjoiluja

 

Viskillä terästetyn pirtelön sijaan suuntasimme takaisin Helsinki Distilling Companyn tislaamobaariin testaamaan Helsinki Sailors’ Ginistä tehdyt gin tonicit. Yli 50 prosenttinen (eli 100 proof) gin juontaa juurensa satojen vuosien takaiseen perinteeseen, jolloin merimiehille maksettiin palkat ginissä. Mikäli tämä ja muut tislaamon tarinat kiinnostavat, suosittelen varaamaan paikat kierrokselle. Teurastamon alueeseen voi tutustua osoitteessa https://teurastamo.com/.