Elokuun kuukauden resepti: Pollo al ajillo – valkosipulikana

Kesän viimeisen viikonlopun kunniaksi julkaisen todellisen espanjalaisen klassikon, helpon ja herkullisen valkosipulikanareseptin, pollo al ajillon. Reseptistä tulee lounas tai illallinen kahdelle. Tapaspöytään annos riittää noin neljälle-kuudelle hengelle.

Ainekset:

  • 400 g kanafilettä
  • 1 rkl oliiviöljyä + 1 rkl rypsiöljyä
  • 2 yksikyntistä valkosipulia tai 6 isoa valkosipulinkynttä
  • 2 tl tulista (savu)paprikajauhetta
  • 2 tl mietoa (savu)paprikajauhetta
  • Suolaa
  • Mustapippuria
  • Hieman vettä

Ota kanat lämpimään noin 30 minuuttia ennen paistamista. Kuori ja viipaloi valkosipulit. Jos käytät yksikyntisiä valkosipuleita, puolita ne ensin. Kun kanat ovat lämmenneet, pilko ne suupalan kokoisiksi.

Laita pannulle öljyä ja valkosipulinkynnet. Paista pari minuuttia, jotta valkosipulin aromit tarttuvat öljyyn. Lisää kanat pannuun. Anna kanojen ruskistua muutama minuutti kääntämättä. Lisää puolet molemmista paprikajauheista sekä mustapippuria ja suolaa. Käännä kanat ja anna jälleen ruskistua pari minuuttia. Lisää loput mausteet ja hieman vettä, jotta mausteista muodostuu tahna. Paista kunnes kanat ovat kypsiä (muutamia minuutteja).

Tarjoile osana tapaspöytää tai lounas- tai illallispöydässä lempikasvistesi kera.

Yksinkertaisen herkullinen pollo al ajillo

3 vinkkiä Lounais-Suomeen

Kesälomakausi käy kuumimmillaan ja Sol y Sombra Blogkin siirtyy kesäloman viettoon muutamaksi viikoksi. Ennen lomamoodiin siirtymistä on hyvä hetki muistella viime kesän mahtavia kesälomakohteita Lounais-Suomesta.

1. Seilaten Seiliin

Noin parin tunnin yhteysalusmatkan päässä Turun jokirannasta sijaitsee ihastuttava Seilin saari. Saarella on todella moninainen historia sairaalasaarena 1600-luvulta lähtien. Nykyisin Seili toimii suurelta osin nähtävyytenä, mutta saarella tehdään myös muun muassa punkkitutkimusta. Saaren nähtävyyksiin kuuluvat myös siellä kesäisin laiduntavat lehmät. Suosittelen lämpimästi osallistumaan saarta esittelevälle opastetulle kierrokselle, jossa kerrataan saaren historiaa. Samalla tulee tutustuttua saareen kattavasti jalan. Seilissä voi myös majoittua, mikäli haluaa nauttia rauhallisesta tunnelmasta yön yli.

Seiliin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.visitiseili.fi.

Ihastuttava Seili
Seilin lehmät

2. Silmänkantamattomiin hiekkaa ja vettä Yyterissä

Noin kolmen tunnin päässä Helsingistä ja kahden tunnin päässä Turusta sijaitsee Yyterin upea hiekkaranta. Parinkymmenen kilometrin päässä Porista sijaitseva rantakohde on ehdottomasti näkemisen arvoinen niin rantaleijonille kuin muillekin Porin suunnalla matkaileville. Silmänkantamattomiin ulottuva uimaranta, kirkas vesi ja viilentävä metsäkaistale tarjoavat ihanan päiväkohteen kesällä, mutta löytyy Yyteristä myös majoituspaikkoja, mikäli haluaa viettää pidemmän rantaloman kotimaassa. Aktiviteetteja riittää myös, sillä Yyterissä pääsee muun muassa testaamaan omaa rohkeuttaan Huikee – seikkailupuistossa, ajelemaan fatbikeilla dyyneilla kuin surffaamalla aallokossa.

Yyterin tarjontaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://www.visityyteri.fi/.

Yyterin dyynit
Kirkasta vettä silmänkantamattomiin

3. Kummitustarinoita Vanhassa Raumassa

Vajaan tunnin päässä Yyteristä etelään sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä vanhoista kaupungeista, todella viehättävä Rauma. Kapeat mukulakivikadut- ja kujat, kauniit, matalat vanhat rakennukset ja mielenkiintoiset museot kertovat Unescon maailmanperintökohteen pitkästä historiasta, johon tututuu parhaiten kävellen.

Vanhan Rauman kapein kuja, Kitukrann

Vanhaan kaupunkiin ehtii hyvin tutustua päivässä, mutta suosittelen vahvasti jäämään yöksi ja osallistumaan Rauman kummitustarinoita elävästi kertoilevalle Vanhan Rauman kummituskierrokselle. Kierroksella pääsee tutustumaan kaupungin salatumpaan historiaan ja opas kertoilee sopivasti pikkuisen pelottavia tarinoita huumorilla höystettynä. Melko ainutlaatuinen kokemus. Suosittelen!

Vanhan Rauman sopivasti pelkohermoja kutkutteleva kummituskierros

+1 Gourmee-elämyksiä Vanhan Rauman Sydvestissä

Vanhassa Raumassa pääsee myös hellittelemään makuhermojaan vanhassa kaupungissa sijaitsevassa merihenkisessä bistrossa, Sydvestissä. Nautimme illalliseksi ravintolan 5 ruokalajin yllätysmenun suositusviinein. Raikkaista mauista ja kauniista annoksista viineineen pääsi nauttimaan 30-paikkaisessa ravintolassa niin sisätiloissa kuin ihastuttavalla takapihalla. Vahva suositus tälle ravintolalle!

Sydvestin yllätysmenu kesältä 2020

Heinäkuun kuukauden resepti: Gazpacho

Yksi hellekesän luottoresepteistä on iki-ihana kylmä gazpacho, joka on varmasti yksi Suomessakin parhaiten tunnetuista espanjalaisista keitoista. Vaikka tätä kylmää kasviskeittoa saa valmiina kaupasta, suosittelen sen tekemistä itse. Gazpacho valmistuu pienellä vaivalla kotikonstein ja maku palkitsee!

Ainekset:

  • 1 vihreä paprika
  • 1 punainen paprika
  • 6-8 tomaattia koosta riippuen
  • 1 pieni kurkku tai 0,5 isosta kurkusta
  • 1-2 yksikyntistä valkosipulia maun mukaan
  • N. 1 rkl sherry-, omenaviini-, tai valkoviinietikkaa
  • N. 1 rkl oliiviöljyä
  • Suolaa ja mustapippuria
  • Pala vaaleaa leipää
  • Hieman vettä tarvittaessa
  • Päälle: kurkkua, tomaattia, paprikaa, punasipulia ja leipää

Paahda paprikat: Lämmitä uuni n. 200 asteeseen. Laita paprikat uunivuokaan ja lorauta päälle hieman oliiviöljyä ja ripottele suolaa. Laita paprikat kuumaan uuniin ja paahda niitä noin puoli tuntia. Käännä puolivälissä. Kun paprikoiden kuoret alkavat tummua, ota paprikat uunista ja peitä uunivuoka foliolla. Anna paprikoiden jäähtyä. Vesihöyry irrottaa paprikoista kuoret.

Kalttaa tomaatit: Laita vettä kiehumaan kattilaan. Leikkaa tomaatteihin ristiviillot ja laita kiehuvaan veteen pariksi minuutiksi kunnes kuoret alkavat irrota. Nosta tomaatit kattilasta reikäkauhalla ja upota kylmään veteen hetkeksi. Kuori irtoaa tomaateista sormin vetämällä.

Valmista gazpacho: Kuori kurkku ja halkaise se. Poista lusikalla kurkusta siemenet. Kuori paprikat ja poista siemenet. Vihreän paprikan kuori on usein sitkeästi kiinni, joten halutessaan paprikan voi laittaa myös kuorineen. Irrota tomaateista hedelmäliha ja poista kanta ja ainakin suurin osa siemenistä. Kuori valkosipulit. Leikkaa kaikki vihannekset paloiksi ja laita tehosekoittimeen. Sekoita tasaiseksi. Lisää joukkoon noin 1 rkl viinietikkaa ja oliiviöljyä, mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita mausteet joukkoon. Lisää joukkoon vaalean leivän sisusta ja sekoita vielä kerran. Jos gazpacho on liian paksua, lisää tarvittaessa vettä. Voit myös jättää halutessasi leivän pois. Kaada gazpacho tarjoiluastiaan ja anna vetäytyä hetki jääkaapissa.

Gazpachon vetäytyessä pilko tomaatti, punasipuli, hieman kurkkua, puolikas paprika ja leipäpalasta jääneet kuoret. Tarjoile keiton kanssa.

Raikas, kesäinen gazpacho lisukkeilla

Kesäkuun kuukauden resepti: Tostas con tomate rallado

Tostas con tomate rallado, eli paahtoleipä raastetulla tomaatilla on hyvin perinteinen andalusialainen aamiaisleipä, joka maistuu erityisesti hyvän kahvin ja tuorepuristetun appelsiinimehun kanssa kesäisenä aamuna.

Ainekset (kahdelle):

  • 3 tomaattia
  • 1 valkosipulin kynsi
  • Suolaa
  • Oliiviöljyä
  • 4-6 siivua maalaisleipää

Pese tomaatit ja raasta ne raastimen karkealla terällä. Raasta valkosipuli ja sekoita tomaatin sekaan. Mausta suolalla. Anna vetäytyä hetki jääkaapissa. Paahda maalaisleipäviipaleet pannulla tai paahtimessa. Kaada päälle hieman oliiviöljyä. Levitä päälle tomaatti”raaste” ja nauti!

Tostas con tomate rallado

Toukokuun kuukauden resepti: Papas a lo pobre

Andalusialaiset paistetut perunat papas a lo pobre on ihanan helppo kesäsunnuntain ruoka tai lisuke, joka syntyy vaikka edellisenä päivänä keitetyistä perunoista. Espanjalaista fiilistä näihin Alpujarran vuoristosta lähtöisin oleviin köyhän miehen perunoihin tulee paahdetusta paprikajauheesta, vihreästä paprikasta ja persiljasta. Perunat sopivat mainiosti vaikka pinchos moruños -vartaiden kanssa.

Ainekset:

  • 1kg uusia perunoita
  • Oliiviöljy-rypsiöljyseosta
  • 4 valkosipulin kynttä tai 2 yksikyntistä valkosipulia
  • 1 iso punasipuli tai 2 pientä
  • 1-2 vihreää paprikaa
  • 1 puntti persiljaa silputtuna
  • Sormisuolaa tai suolaa myllystä
  • Mustapippuria myllystä
  • 1 tl tulista, paahdettua paprikajauhetta
  • 1 rkl punaviinietikkaa

Jos käytät raakoja perunoita, kiehauta niitä muutama minuutti, jotta kypsyminen alkaa. Näin perunat kypsyvät pannulla nopeammin. Anna perunoiden jäähtyä hieman ja viipaloi ne ohuiksi viipaleiksi.

Viipaloi myös valkosipulit. Kaada öljyä paistinpannuun ja lisää perunat ja valkosipuli. Anna perunoiden ja valkosipulin paistua ja viipaloi sillä välin punasipuli ja vihreä paprika. Lisää vihannekset pannuun ja paista pari minuuttia. Lisää suola ja pippuri sekä paprikajauhe ja punaviinietikka. Sekoita mausteet pannulla oleviin vihanneksiin.

Lisää puolet persiljasta ja laita kansi päälle, anna perunoiden kypsyä noin kymmenen minuuttia tai kunnes ne ovat täysin kypsiä. Lisää päälle loput persiljat ja tarjoile.

Papas a lo pobre – köyhän miehen perunat

Huhtikuun kuukauden resepti: Empanada gallega

Empanada gallegaan tutustuin yliopistoaikoinani asuessani parin kuukauden ajan Santiago de Compostelassa, Galiciassa. Minä täytän piiraan jauhelihalla sekä paprikalla ja tomaatilla, mutta yhtä lailla toimii esimerkiksi tonnikala, joka onkin klassinen empanadan täyte. Kasvissyöjä jättää lihan pois ja käyttää sen sijaan lempikasviksiaan. Esimerkiksi sienet, kesäkurpitsa ja munakoiso sopivat reseptiin erinomaisesti. Tunnusomainen keltainen väri piirastaikinaan saadaan maissijauhosta, jonka ansiosta piirastaikina on miellyttävän pehmeä.

Ainekset:

  • 2 kananmunaa
  • 2 sipulia
  • 1-2 yksikyntistä valkosipulia (maun mukaan)
  • 400g jauhelihaa
  • Rypsiöljyä tai rypsi-oliiviöljyseosta
  • 1 rkl paahdettua paprikajauhetta
  • 0,5 tl chilihiutaleita
  • 0,5 tl juustokuminaa
  • 0,5 jauhettua korianteria
  • Suolaa ja mustapippuria
  • 2 keltaista paprikaa
  • 2 tomaattia
  • 0,5 punttia persiljaa
  • 0,5 punttia korianteria
  • 7 dl vehnäjauhoa
  • 3 dl maissijauhoa
  • 1 dl rypsiöljyä
  • 4 dl ruokakermaa
  • 1 tl suolaa
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 kananmuna

Keitä 2 kananmunaa koviksi. Kolmas tulee taikinaan. Valmista taikina. Sekoita kuivat aineet keskenään. Mittaa joukkoon öljy ja ruokakerma. Sekoita taikina huolellisesti ja lisää joukkoon kananmuna. Taikinan tulee olla pehmeää, mutta kuitenkin kiinteää niin, että siitä saa muotoiltua pallon. Lisää tarvittaessa hieman enemmän vehnäjauhoa. Anna taikinan levätä täytteen valmistuksen ajan.

Hienonna sipulit. Lämmitä öljy paistinpannulla. Ruskista jauheliha ja sipulit suuressa paistinpannulla. Pilko paprikat ja tomaatit ja silppua persilja ja korianteri. Pilko keitetyt munat. Lisää paprika ja tomaatti jauheliha-sipuliseokseen. Mausta seos paprikajauheella, chilillä, juustokuminalla, jauhetulla korianterilla ja suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon myös silputut kananmunat ja yrtit.

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Jaa taikina kahteen osaan, niin, että pohjaan tulee 2/3 taikinasta ja 1/3 kanteen. Kauli ensin pohja. Voitele vuoka ja painele pohja vuokaan reunoille asti. Kaada täyte pohjan päälle, reunat saavat olla hieman täytettä korkeammat. Kauli kansi ja asettele täytteen päälle. Rullaa reunat kiinni. Painele haarukalla reikiä kanteen. Paista piirasta noin puoli tuntia. Nauti!

Valmis empanada
Annos empanadaa paprikasalaatin kera

Maaliskuun kuukauden resepti: Pinchos moruños kanasta

Aprillia, aprillia! Maaliskuun resepti julkaistaan tällä kertaa huhtikuun ensimmäisenä päivänä!

Kuukauden reseptinä tällä kertaa kevättä enteilevät pinchos moruños -vartaat kanasta. Ensimmäisen kerran tutustuimme matkakumppanini kanssa silloin lampaasta valmistettuihin maurilaisvartaisiin Bilbaossa. Yhtälailla hyvin vartaat valmistuvat kanasta. Kanan maustamiseen sopii lime, lampaan kanssa käytetään sitruunaa.

Ainekset

  • 1kg kanafilettä
  • 6 limeä
  • Nippu persiljaa
  • Nippu persiljaa
  • 4-6 valkosipulinkynttä tai 2 yksikyntistä valkosipulia
  • 2 tl juustokuminaa
  • 1 jauhettuja korianterin siemeniä
  • Suolaa ja mustapippuria myllystä
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • (Puisia) varrastikkuja
  • Rypsiöljyä grillaamiseen

Ota kanafileet huoneen lämpöön vähintään puoli tuntia ennen käsittelyä.

Valmista marinadi: Puolita 4 limeä ja purista mehu astiaan, jossa marinoit kanat. Kuori ja raasta valkosipulin kynnet. Lisää juustokumina ja jauhettu korianteri. Silppua persilja ja korianteri ja laita runsas puolet molemmista kulhoon.

Pilko kanat suupalan kokoisiksi. Laita marinadiin. Valuta päälle oliiviöljyä. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Anna marinoitua vähintään kaksi tuntia. Jos käytät puisia grillitikkuja, laita varrastikut likoamaan tässä vaiheessa.

Puolita loput limet. Laita kanat vartaisiin, tästä määrästä tulee noin 8-10 varrasta. Lämmitä grilli. Grillaa kanavartaita noin 15-20 minuuttia. Grillaa myös puolitettuja limejä muutama minuutti. Grillatusta limestä irtoaa mehu paremmin.

Ripottele vartaiden päälle loput korianteri- ja persiljasilput. Tarjoile grillattujen limejen ja esimerkiksi vaalean leivän kanssa.

Pinchos moruños kanasta

Nordic Flamenco: Northern Pulse

Show dedicated to the memory of Agustín de Cantarote 23.12.1965 – 3.2.2021.

Last weekend the (home)audience had the pleasure of attending the newest performance of the Helsinki-based Imperfecto Collective (lead by Elina Robinson), a performance called Nordic Flamenco: Northern Pulse, which was live streamed directly from Kanneltalo. This second Nordic Flamenco club featured Elina Robinson (dance), Anne Riikola-Sarkkila (dance), Anna Murtola (song), Rodrigo Gonzalez (guitar), Ricardo Padilla (percussions), Lotta-Maria Pitkänen (violin), Laura Rintamäki (palmas) and Christian Robinson (video art). As events and culture have been scarce in these times of Covid-19, it was a small miracle to get this piece on stage, even as a live stream performance and it was a delight to get to experience it through this medium.

Bailaoras Elina Robinson and Anne Riikola-Sarkkila with musicians Rodrigo Gonzalez, Anna Murtola and Laura Rintamäki in the background. Photo by Matti Sten.

The theme of the performance, ”Northern Pulse”, was strongly emphasized by Christian Robinson’s masterful video design and motion graphics throughout the performance. The video art, drawing from mythology and seasons changing, gave depth to the performance, not taking center stage from the performers on stage but adding to the mood and deepening the intensity, which reached us all the way at home. The opening number, a rhythmical serrana with night sky imagery beautifully interpreted by the whole team of performers, created a pulse that followed throughout the whole performance. The voice of Anna Murtola suited Juan Meneses’s serrana wonderfully, and the guitar of Rodrigo Gonzalez, violin of Lotta-Maria Pitkänen and percussions of Ricardo Padilla strengthened the magic. Together with Laura Rintamäki’s palmas, the musicians gave a perfect backdrop for Elina Robinson’s and Anne Riikola-Sarkkila’s interpretation of the choreography with strong footwork as well as fluid marcajes.

Serrana by Elina Robinson and Anne Riikola-Sarkkila. Photo by Matti Sten.

After the magical serrana, the mood changed to a lush green imagery and freshness of alegrias, an instrumental piece that recalled early summer nights filled with light. This fresh, airy piece gave the performers and audience alike room to breathe before yet another mood change to a somber, but in the end hopeful, tarantos performed by bailaora Anne Riikola-Sarkkila. Known for her clean lines and ability to put her soul into every performance, Riikola-Sarkkila impressed me most with her ability to break the classical lines and, furthermore, to do it, as always, elegantly without the positions seeming distorted or unappealing. This factor makes Riikola-Sarkkila’s style quintessentially her own, and this aspect was strongly present in her tarantos solo, as well.

Tarantos by Anne Riikola-Sarkkila. Photo by Matti Sten.

After Riikola-Sarkkila’s piece, yet another season change, and mood change, came with the haunting solo of cantaora Anna Murtola. The solo, featuring the singer center stage, and combining flamenco form nana (Spanish for lullaby) with traditional Finnish lullabies was simply stunning. Together with Pitkänen’s violin, Gonzalez’s guitar and Robinson’s wintery, earthy videos, the performance was at the same time delicately fragile and heart wrenchingly powerful. This beautiful piece, jointly composed by Anna Murtola and her life partner Ahmed Ali Hussein, caused strong emotions at least in this viewer bringing tears to my eyes, and left a desire to hear more.

Cantaora Anna Murtola with Ricardo Padilla, Lotta-Maria Pitkänen and Rodrigo Gonzalez accompanying. Background images by Christian Robinson. Photo by Matti Sten.

Just as the viewer thought that it could not get any better, Murtola’s nana transitioned beautifully to soleá by the singer and the multi-talented guitarist Rodrigo Gonzalez for Elina Robinson’s solo. What a jackpot and what a guitarist! Known for her magnetic stage presence and strong footwork, Elina Robinson brought to the stage a profound soleá accompanied perfectly by the band and the moonlit background created by Christian Robinson. The footwork was as strong and precise as ever, but there was a special air and peace both in the choreography and the performance. The piece had a magical depth that comes with complete confidence in oneself and perfect trust in the team. I want to give a special mention here for the grounding palmas of Laura Rintamäki that created the perfect support for the dancer.

Soleá by Anna Murtola and Elina Robinson. Photo by Matti Sten.

Another mood change followed, lightening the mood after these powerful numbers, with Lotta-Maria Pitkänen and Ricardo Padilla playing a delightful duo of polska center stage. The freshness of the violin of Pitkänen and multi-talented Padilla’s rendition with the charango set a joyful scene before the final piece of the show, an energetic tangos that brought the whole group back to stage, including both dancers. Set against a golden, flowery background, this was again a wonderful piece from the whole group and especially the bailaoras, both strong and confident in this palo full of down-to-earth femininity. This was the perfect ending with a strong pulse, which brought the performance to a full circle.

Tangos by Elina Robinson and Anne Riikola-Sarkkila. Photo by Matti Sten.

I must applaud the performers for the heart and tenacity with which they brought this performance to stage, even if it was as a live stream. I admire the dedication, talent, and mutual trust in these trying times. I also thank Apogee, responsible for the live stream, for the skillful execution. It is true that no live stream can replace the hum of the shared experience and the joy of being present and experiencing the performance with all senses as an entity, but for that moment we must wait. The show is scheduled for a live performance next Spring. I have my ticket; will you get yours?

And for those that missed the live stream, the video recording can be seen at https://www.helsinkikanava.fi/player/event/view?eventId=91560321 until the 5th of April. I recommend all to go watch it.


All pictures by Matti Sten in this post are published with the permission of the Imperfecto collective and the photographer.

Helmikuun kuukauden resepti: Salmón a la Navarra

Kirpeän helmikuun pakkaspäivän kuukauden reseptinä tänään suomalainen mukaelma pohjois-espanjalaisesta perinnereseptistä trucha a la Navarra (taimenta navarralaisittain). Herkullinen salmón a la Navarra (lohta navarralaisittain) voidaan valmistaa niin lohifileestä uunissa kuin lohimedaljongeista paistinpannulla. Yhtä lailla tämä annos on sekä erinomaisen maukas että nopea valmistaa.

Salmón a la Navarra – lohta navarralaisittain

Tammikuun kuukauden resepti: Pimientos de Padrón

Vuoden ensimmäisenä kuukauden reseptinä julkaisen yhden minun ja matkakumppanini ikisuosikeista, akuuttiin Espanja-ikävään erinomaisesti sopivan reseptin. Alunperin Luoteis-Espanjasta peräisin olevat Pimientos de Padrón -paprikat ovat todellinen tapasklassikko, joita saa lähes kaikista baareista ympäri Espanjaa. Minä tutustuin tähän rapsakkaan reseptiin ensimmäisen kerran vieraillessani ystäväni vanhempien luona galicialaisen Padrónin kaupungin kupeessa 2000-luvun alussa. Kun aloimme matkailla Espanjassa matkakumppanini kanssa, tutustutin myös hänet näihin herkkuihin.

Varsinaisesti keväästä syksyyn satokaudessa olevia vihreitä pikkupaprikoita saa nykyisin ympäri vuoden myös Suomesta. Suosittelen kokeilemaan tätä helppoa ja nopeaa reseptiä, kun kaipaat Espanjan makuja. Resepti sopii yhtä lailla lisukkeeksi kuin nautittavaksi sellaisenaan.