Museojuttuja: Tamminiemi ja Seurasaari

Tämän kotimaan matkailukesän ehkä paras ostos oli Museokortti, joka mahdollistaa käynnin noin 300 museossa ympäri maan. Meidän kaltaisille, ei niin innokkaille museokoluajille, kortti on ehdottomasti kannattava ostos. Kortin turvin meidän oli helppo piipahtaa fiilistelemässä mitä erilaisemmissa museoissa ilman harmittelua siitä, että emme viipyneet kauempaa.

Yksi museokortin hienoista puolista on sen helppo saatavuus. Kortin voi ostaa Internetistä vaikka matkalla ensimmäiselle museokäynnille ja ennen varsinaisen kortin saamista, museoissa voi vierailla antamalla museokorttinsa numeron kassalla. Museokortteja myy myös kaikki sen piiriin kuuluvat museot, joten ei kun ostoksille ja museoon mars!

Upea Tamminiemen jugenhuvila merenrannasta päin katsottuna

Mekin hankimme museokorttimme sadepäivänä matkalla Tamminiemeen, Urho Kaleva Kekkosen kotimuseoon. Museokäynti oli pitkään ollut suunnitelmissa ja nyt kun kesälomalla ei ollut muuta kuin aikaa kotimaan nähtävyyksien ihmettelyyn, oli oikea aika käydä tutustumassa Seurasaaren kupeessa sijaitsevaan museoon.

Viehättävässä, vuonna 1904 rakennetussa, jugendtyylisessä huvilassa asustivat jo ennen Kekkosta sekä presidentit Risto Ryti että marsalkka Mannerheim. Merenrannalla sijaitseva huvila mielletään nykyisin kuitenkin nimenomaan Kekkosen kodiksi. Kansallismuseoon kuuluva kotimuseo pitää sisällään Urho ja Sylvi Kekkosen irtaimistoa ja jokainen huone kertoo omaa tarinaansa presidenttiparin elämästä.

Museon valokuva-aineistoa Urho Kekkosen lehdistökuvista

Päärakennuksen vieressä sijaitsee Kekkosen saunaosasto uima-altaineen ja saunarakennuksen vieressä museon aukioloaikana lounasta ja kahvilatuotteita tarjoileva Café Adjutant. Museo on auki myös talviaikaan, kannattaa tarkastaa aukioloajat ja lähteä vierailulle.

https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi/info

Sylvi Kekkosen huvimaja ei valitettavasti ole auki yleisölle

Koska sade oli hellittänyt museovierailumme aikana ja aurinkokin pilkisti pilvien raosta, päätimme käydä kävelyllä viereisessä Seurasaaressa. Koska meillä oli myös nyt puhelimessa uunituoreet museokortit, päätimme vierailla myös ulkomuseossa, eli Seurasaaren kokoelmiin kuuluvissa taloissa kuulemassa ympäri Suomen tuotujen rakennusten ja niissä asuneiden talonpoikaisperheiden tarinoita.

Seurasaaren ulkomuseota esittelevät aikakauden mukaan pukeutuneet oppaat

Vuonna 1909 avautunut ulkomuseo muodostuu 88 Suomen eri maakunnista tuoduista rakennuksista, joista vanhimmat ovat 1600-luvuilta. Museossa pääsee tutustumaan hyvin erilaisiin rakennuksiin, savupirtteihin, torppiin ja kartanoihin ja ihastuttavaan pappilaan puutarhoineen. Ulkomuseon aikakauden mukaan pukeutuneet oppaat kertovat mielellään talojen asukkaista ja rakennuksista itsestään ja vastaavat myös vieraiden kysymyksiin. Museossa saa helposti vierähtämään useammankin tunnin ja siellä viihtyvät kaiken ikäiset vierailijat. Samalla tulee käveltyä päivän ulkoilulenkki kuin huomaamatta.

Seurasaaren ulkomuseo sijaitsee merenrannalla viehättävissä maisemissa

Kansallismuseoon kuulua Seurasaaren ulkomuseo on auki vain kesäkaudella, joten museo on auki jälleen vuonna 2021.

https://www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaarenulkomuseo/

Kotikulmien lenkkipolkuja

Koronarajoitukset alkavat poistua pikkuhiljaa, mutta kevät ja alkukesä on mennyt lähinnä kotikulmilla pyöriessä. Kävelyillä on tullut käytyä sen verran tiuhaan, että olemme etsineet uusia lenkkipolkuja vanhojen suosikkien Töölönlahden ja Arabian rantapuiston lisäksi.

IMG-1434-Original
Kevättalven seikkailuja Keskuspuistossa

Aika uskomatonta on, että vaikka asumme Konepajalla Teollisuuskadun kupeessa ja vain kivenheiton päässä Pasilasta, luontoa riittää ympäristössämme. Lyhyen kävelymatkan päässä alkaa pääkaupunkiseudulle laajalti levittyvä Keskuspuisto, jossa riittää tutkittavaa ja olemmekin lenkkeilleet niin puiston poluilla kuin aina Pikku-Huopalahteen ja Meilahden arboretumiin asti. Meilahdesta vain kivenheiton päässä olisi myös ihana Seurasaari, joten keskuspuisto yhdistää meidät kaupungin toiseen laitaan.

9A262EF9-1CF1-4E1C-831A-BAB7DE90DD1C-Original
Pikku-Huopalahden rantaa

Jo aiemmin mainittu Arabianrantapuisto on ollut yhden vakiolenkkipolkumme varrella ja olemme usein lenkkeilleet aina Vanhankaupunginkoskelle asti. Kuitenkin nyt koronakeväänä olemme laajentaneet Arabian alueen tuntemustamme ja kävelleet toisaalta Kalasataman suunnalla. Kuka tiesi, että aivan Sörkan vankilankin lähistöllä on ihastuttavia korttelipuistoja?

2CC08097-58A7-476C-AF35-67017E556E5B-Original
Arabian rantapuiston ihastuttavaa maisemaa

Myös Kumpulan alueella riittää nähtävää aina kylämäisestä yhteisöstä kasvitieteellisen puutarhan ympäristöön. Helsinki todella on ihastuttava ja tarvitsimme tämän poikkeustilan siitä todella nauttiaksemme. Niin paljon on vielä lähialueilla nähtävää, aina Helsingin rantaviivasta keskuspuiston muihin kolkkiin. Aina ei tarvitse matkustaa kauas nähdäkseen lähelle. Nautinnollista kesän jatkoa kaikille seuraajilleni!

 

 

 

Kotikulmilla: Työväenmuseo ja Alppilan puistot

Linnanmäen ja Sturenkadun kulmilla sijaitsee neljän historiallisen puutalon alue. Nämä puutalot kertovat työväenkaupunginosan historiasta, sillä puutaloissa sijaitsi 1900-luvulla pieniä työläisperheille vuokrattuja hellahuoneita. Kolme näistä rakennuksista on nykyisin remontoitu jälleen asunnoiksi, neljännessä sijaitsee Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva Työväenasuntomuseo.

20190727-131919
Työväenmuseon sisäänkäynti sijaitsee Kirstinkujalla aivan Sturenkadun kupeessa

20190727-133110
Työväenmuseo koostuu yhdeksästä hellahuoneesta tässä puutalossa. 

Työväenasuntomuseo on yksi kaupungin kausimuseoista ja se avataan vain kesäisin. Nyt koronakesänä vaikuttaa valitettavasti siltä, että museo ei aukene ainakaan heti kesäkuun alussa vaan on suljettu toistaiseksi. Siitä huolimatta tämä viehättävä museo kannattaa pitää mielessä vastaisuuden varalle. Museoon on aina vapaa pääsy ja ohjatuilla kierroksilla vierailija viedään yhdeksään eri aikakauden mukaan sisustettuun asuntoon. Opas kertoo elävästi eri aikakauden työläisperheiden elämästä hellahuoneissa ja on jännittävää huomata, kuinka pienessä tilassa ja pienellä irtaimistolla ennen tultiin toimeen. Kannattaa seurata koska museo avataan, suosittelen täällä vierailua kaikille, joita lähihistoria kiinnostaa.

IMG-2135
Museoon on aina vapaa pääsy. Museota voi tukea ostamalla esimerkiksi 1900-luvun alun kierrätysohjeet tai muita aikakaudesta kertovia tuotteita.

Puutaloalueen ja Linnanmäen välissä, Kulttuuritalon kupeessa sijaitsee viehättävä Lenininpuisto, salattu helmi, joka aikoinaan rakennettiin 1960-luvulla osaksi puutarhanäyttelyä. Nimensä aikoinaan suljettu puisto sai 1970-luvulla jolloin se erotettiin omaksi puistokseen läheisestä Alppipuistossa.

IMG-1827
Näkymä Lenininpuistosta puutaloalueelle, jossa Työväenasuntomuseo sijaitsee. 

 

Alppipuisto onkin toinen alueen helmi, Linnanmäen ja junaradan kupeessa sijaitseva kaunis keidas, joka näin koronakeväänä muistuttaa minua Espanjan puistoista ja erityisesti Retiron puistosta Madridissa, johon kaipaan kovasti. Alppipuistossa kukkii näin toukokuussa valkovuokot ja kirsikkapuut ja puiden lehdet ovat puhkeamassa. Kesäkuussa puistossa kukkivat myös hehkeät alppiruusut. Puistossa on aiempina vuosina järjestetty myös ilmaiskonsertteja, nähtäväksi jää järjestetäänkö korona-aikana tapahtumia, mutta rauhallinen puisto on omiaan piknikkiin muutoinkin.

53AFDE5E-A02B-47D8-BAB3-B82B3BDC0DEE
Toukokuinen Alppipuisto suihkulähteineen viehättää sateisenakin päivänä

On ihastuttavaa, että nyt kun ulkomaille ei tänä kesänä ehkä pääsekään, aivan kotikulmilla löytyy paljon nähtävää. Tätä blogipostausta kirjoittaessani osui silmäni Helsingin kaupunginmuseon muihin kausimuseoihin, Ratikkamuseoon ja Hakasalmen huvilaan. Valitettavasti Työväenmuseon tavoin toistaiseksi suljettuna pysyy Ruiskumestarin talo. Nämä otetaan ehdottomasti kotiseutumatkailun kohteiksi lähitulevaisuudessa aina tilanteen salliessa.

Elämää koronan aikaan

Sol y Sombra Blog juhlii tänä viikonloppuna 2-vuotissynttäreitään. Synttäriä oli tarkoitus juhlia viimevuotiseen tapaan Nordic Flamenco -klubilla ja tämän päivän postauksen oli tarkoitus olla omistettu tuolle tapahtumalle. Toisin kuitenkin kävi ja Nordic Flamenco -klubi on muiden tapahtumien tapaan siirretty tulevaisuuteen. Tuntuupa muuten, että syksyn kalenteri alkaakin jo täyttyä aika lailla, kun kaikki odotamme, että pääsisimme jälleen palaamaan normaaliin.

IMG-1533
2-vuotisjuhlatulppaaneja Turusta

Blogin kaksivuotissynttäri tullaankin siis flamencojuhlan sijaan muistamaan siitä, kun Uusimaa eristettiin muusta Suomesta koronan vuoksi. Korona on pistänyt elämämme uusiksi tavalla, jota voidaan kuvata lähinnä omituiseksi. Tilanteen outoudesta huolimatta olen huomannut, että poikkeustilassa tärkeimmät asiat nousevat esiin. Tilanne osoittaa, että tärkeintä on terveys, perhe, ystävät ja rakkaat asiat, kuten itselleni flamenco. Myös matkustamaan pääsemme jälleen tulevaisuudessa, kun nämä muut asiat ovat turvattuja.

285BB558-6574-4FBE-B678-2D43CD106792
Oma parvekestudioni on tärkeä henkireikä

Elämme siitä onnellisessa tilanteessa, että eristyksessäkin meidän on helppo jakaa tuntemuksiamme niin puhelimitse kuin erilaisten sosiaalisen median kanavien kautta. Perheen ja ystävien kanssa voi soittaa videopuheluita ja pitää jopa ryhmätapaamisia, kuten omien ystävieni kanssa teimme perjantaina. Sosiaalisen median kanavat ovat täynnä erilaisia flamencohaasteita, joihin minäkin olen osallistunut, oman parvestudioni rauhassa. Pahoittelut vaan naapureille pienestä töminästä, joka parvekkeeltamme välillä kuuluu. Olemme Suomessa myös siitä onnekkassa tilanteessa, että ulkoilu on sallittu ja lenkkipoluille pääsee haistelemaan raitista ilmaa, kun vaan löytää ne lenkkipolut, joita ei vielä ole ylikansoitettu.

Omalta osaltani voin myös todeta, että toimeentuloni on turvattu, mikä valitettavasti ei ole niin varmaa monelle taiteilijalle, ravintoloitsijalle tai muulle yrittäjälle. Uskoisin tämän tilanteen tuovan entistä selvemmäksi ainakin itselleni sen, että materia on vain materiaa ja tärkeintä on henkinen pääoma kuten taide erilaisissa olomuodoissaan sekä hyvinvointi eri palvelumuodoissaan. Näihin pyrin jatkossa panostamaan oman kuluttamiseni, sillä ne antavat itselleni niin paljon enemmän kuin mikään materiaalinen esine voisi.

IMG_1501
Nordic Flamenco vol. 2 pidetään syyskuussa, silloin juhlitaan taas

Turvallista on kai sanoa, että tämäkin tilanne menee ohi ja tämän jälkeen olemme entistä vahvempia ja arvostamme toisiamme enemmän. Tapahtumiakin järjestetään jälleen ja silloin pääsen minäkin juhlimaan blogin 2-vuotissynttäreitä, vaikkakin sitten puoli vuotta jälkikäteen. Nordic Flamenco, niin kuin monet muutkin tapahtumat, onneksi järjestetään ja silloin taide ja elämä taas voittaa. Voimia ja terveyttä kaikille seuraajilleni tähän poikkeukselliseen aikaan ja pysytäänhän kotona!

Katutaidetta Helsingin kantakaupungissa

Ulkomailla törmää usein katutaiteeseen ja etenkin muraalitaiteeseen, jolla elävöitetään ympäristöä. Nyt tällaista katutaidetta näkyy yhä enemmän myös Helsingissä. Erityisesti Itä-Pasila on mielletty harmaaksi kaupunginosaksi, mutta vuosien 2017-2018 aikana kaupunginosaan on ilmestynyt 50 katutaideteosta suomalaisilta ja ulkomaalaisilta katutaiteilijoilta. Pasilan katutaiteesta voi lukea lisää Helsinki Urban Artin sivuilta.

Minun reiteilläni Pasilan katutaidetta löytyy niin työmatkalta Länsi-Pasilan ja Konepajan väliltä kuin lenkkipoluiltani. Helsinki Urban Art järjestää myös Pasilan katutaidekävelyitä ja heidän sivuiltaan löytyy kartta taideteoksista myös omatoimisille tutustumiskierroksille. Kuvissa muutamia taideteoksia minun reiteiltäni:

20190318_20041220190318_200501IMG_20180628_182610_729

Pasila ei ole ainoa kaupunginosa Helsingin kantakaupungissa, josta katutaidetta löytyy. Olen siitä onnekas, että asun mukavan kävelymatkan päässä useista taideteoksista. Toukolasta, Intiankadun ja Hämeentien, kulmasta löytyy asuinkerrostalon päätyyn maalattu taideteos, joka kuvaa kaupunginosaa erinomaisesti Arabian tehtaineen ja raitiovaunuineen.

IMG_20190317_151002_835

Myös Vallilasta löytyy värikästä katutaidetta maalattuna kerrostalon päätyyn. Upea, värikäs taideteos elävöittää teollista miljöötä ja ilahduttaa alueella kulkevaa.

IMG_20190127_170419_320.jpg

Upea maaliskuinen auringonpaiste kutsuu tutustumaan alueen katutaiteeseen lisää. Helsinki Urban Artin kartta siis auki ja taidekävelylle! Aurinkoista sunnuntaita kaikille lukijoilleni!

Elämää Konepajalla

Olemme asuneet Konepajalla Teollisuuskadun varrella vajaat 3,5 vuotta. Yhä edelleen asuinalue sopii meille kuin nenä päähän, sillä töihin on parin kilometrin kävelymatka ja lähes takapihalta kulkee raitiovaunu Helsingin keskustaan noin vartissa. Kävellenkin keskustaan ehtii runsaassa puolessa tunnissa ja aivan läheltä, Linnanmäen edustalta, pääsee raitiovaunulla suoraan Punavuoreen flamencotreeneihin.

20190223_111102
Konepajan veturihalleilla tapahtuu.

 

Konepajan asuinalueen viimeisiä rakennuksia rakennetaan parhaillaan ja myös ympäristössä tapahtuu jatkuvasti. Vanhoihin Konepajan veturihalleihin ja VR:n vanhoihin toimistorakennuksiin on tulossa uutta elämää ja odotamme innolla mitä kaikkea tapahtuukaan. Alueella kävellessä huomaa joka kerta uutta. Vallilan Ratapiha Oy:n ostamien rakennusten ympäristössä työskennellään kuumeisesti, samoin toimistorakennuksiin tulevan hotellin kunnostus- ja rakennustyöt on aloitettu. Erityisesti odotan Yhdysvaltain entisen suurlähettilään Bruce J. Oreckin “The Train Factory:n” töiden alkamista niin, että se näkyisi meille alueen asukkaillekin. Marraskuun lopulla asukasillassa kuullut suunnitelmat kuulostivat mitä mainioimmilta. Ravintolatarjontakin monipuolistuu ja jo nyt alueelta löytyy niin erinomainen thaimaalainen Thai Orchid kuin italialainen Alice Italian, jossa nautimme illallista ystävien kanssa viime viikonloppuna.

Alice Italian
Crudo e buffala – Alice Italianin jaettavia alkupala-annoksia (kuva lainattu Alice Italianin Instagram-sivulta)

 

Myös Konepajan ympäristössä tapahtuu, sillä työmatkallamme rakennetaan kovaa vauhtia loppuvuodesta valmistuvaa Triplaa. Uskomatonta, miten lähes joka päivä muutosta on tullut huomattavasti. Palvelut tulevat monipuolistumaan valtavasti. Myös Teollisuuskadun toisessa päässä Suvilahdessa on tarjolla monenlaista mielenkiintoista tekemistä. Viime viikonloppuna vierailimme ystävien kanssa Stadin Panimon panimokierroksella ja tastingissä. Mukavan rouhea pienpanimo tuottaa intohimolla oluita moneen makuun. Lisäksi kuuden oluen tastingiin löytyi tällä kertaa myös belgialaisen Alvinne-panimon hyvin erikoinen olut, jonka hiiva oli raaputettu juustokellarin seinästä. Hmm… ehkä mielenkiintoisin makukokemus aikoihin… Stadin panimolla vierailua suosittelen ehdottomasti kaikille artesaanioluista kiinnostuneille.

 

20190223_110957
Oluttasting Stadin panimolla. 

Alueen palveluihin kuuluu ehdottomasti myös kyseenalaistakin kunniaa saanut Redin kauppakeskus Kalasatamassa sekä Teurastamon alueen ravintolat ja tapahtumat sekä alueen kala- ja lihakaupat. Odotan myös innolla Helsingin kaupungin kaupunkibulevardihanketta, joka tekee Teollisuuskadusta viihtyisän bulevardin, joka tuo paremmin esiin asuinalueemme nykyaikaisen, urbaanin luonteen. Konepajalla tapahtuu.

Oodi valoisalle Helsingille

Tammikuun alussa, vuoden pimeinä hetkinä, Helsingissä järjestetään Lux Helsinki -festivaali, joka täyttää kaupungin, tai osan siitä, viideksi päiväksi valolla. Tänä vuonna Lux Helsinki järjestettiin aivan keskustan tuntumassa ja valotaideteokset täyttivät alueen Kansalaistorilta Etu-Töölöön. Lux Helsingin reitille osui myös itsenäisyyspäivän aikoihin avattu uusi keskustakirjasto Oodi.

20190109_172652
Lux Helsinki ja keskustakirjasto Oodi. Tim Etchellsin valotaideteos We Wanted. 

 

Keskustakirjasto Oodi

Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi avattiin Kansalaistorille joulukuussa. Uusi kirjasto lupaa sivuillaan olevansa “juuri sitä, mitä toivot sen olevan”. Oodi ei ole vain kirjasto vaan se on kansalaisten olohuone, jossa voi järjestää taidetapahtumia, kokouksia, tavata ystäviä tai vain lukea ja rentoutua. Kirjastossa on kolme erilaista kerrosta, joista ylimmässä sijaitsee varsinainen, perinteinen kirjastokerros. Oodi on upea, Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema kotimainen taideteos, jossa minua miellyttää erityisesti puun käyttö materiaalina. Matalat valkoiset kirjahyllyt luovat tilaan avaran tunnelman. Ainoastaan kirjojen vähyys ihmetyttää, ehkäpä kirjaston suosio on yllättänyt myös tekijänsä.

20190109_192204
Näkymä näköalatasanteelta kirjastokerrokseen

 

Lux Helsinki 2019

Helsingin kaupungin järjestämän Lux Helsingin varsinaisella reitillä nähtiin tänä vuonna 12 teosta ja satelliittiteokset ulottuivat Ylioppilastalolta aina Espoon Hanasaareen asti. Itse ehdin festivaalille vasta sen viimeisenä päivänä, mutta kyllä kannatti jälleen tehdä tilaa kalenterista tälle kierrokselle. Väkeä riitti viimeisenä iltanakin varsin runsaasti ja me jätimme tällä kertaa viimeisen, 12 teoksen väliin pitkän päivän ja teokseen johtavan jonon uuvuttamina.

Suosikkini kierroksella olivat esitysjärjestyksessä:

  • Finlandia-Talon etupihalle levittyvä Ultraviolet Gallery, taiteilijoina Mimmit Peinttaa, Maikki Pekkala ja Lari Suominen:

20190109_192553
Ultraviolet Galleryn taideteoksia, taustalla Kansallismuseo

20190109_192525
Ultraviolet Galleryn taideteoksia,  ilmainen Lux Helsinki houkuttelee isoja ja pieniä 

 

  • Hakasalmen huvilan pihamaalle levittyvä, viehättävä Lyhtypuisto:

20190109_175845
Lyhdyt tuovat valoa maailmaan Hakasalmen huvilalla

 

  • Kiasman yläkerran näköalatasanteelta kajastava Ann Veronica Janssensin teos, Kiasma esittää: Orange Sky Blue kiinnitti huomioni jo festivaalikierroksen alkumetreillä:

20190109_172441
Kiasman valotaidetta

 

  • Taidehallin seinään heijastettu Zach Liebermanin interaktiivinen Reflection Studies:

20190109_181140
Interaktiiviseen teokseen sai valotaululla heijastaa haluamiaan sanoja

 

  • Nervanderin puistikon valloittanut Ivo Schoofsin Large Pendulum Wave:

 

Lux Helsingin ja keskustakirjasto Oodin kanssa Helsingin kaupunki on mielestäni onnistunut erinomaisesti. Seuraavaa Lux-festivaalia saamme jälleen odottaa vuoden verran, mutta rohkaisen kaikkia vierailemaan Oodissa ja nauttimaan sen ainutlaatuisesta tunnelmasta. Taide on kaikille.

With a Fire Within

This text has also been published @ Minna en el Mundo flamenco text library.


For the last few days I have been trying to find “the right words” to describe Ääniä Pohjoisesta – Voices from the North concert that was part of Etnosoi festival of 2018. Sometimes, however, there are so many thoughts and emotions that instead of finding the right thing to say, you have to write the words that are in your heart.

45831063_2128310657220236_5525848139270979584_o

Por alegrías – photo by Jari Flinck, previously published on Etnosoi Facebook page

This concert was special because it was the release concert of Fuego por Dentro, the first solo album of the dear and much admired flamenco singer Anna Murtola and in fact of the first album published by a Finnish flamenco singer. And what a release concert! The evening started with an intriguing and fascinating performance by Vildá, a duo composed of Sami yoik artist Hildá Länsman and accordionist Viivi Maria Saarenkylä. Their positive energy gave a special spice to the evening. While I am familiar with accordion music, I certainly was surprised by the versatility of yoik and how well it plays with the accordion. Having seen Stomp in New York just two weeks ago, I was also awestruck by the duo’s versatile use of different kinds of sounds. So warm thank you to Vildá for this experience!

45934805_2128310547220247_7244387051162828800_o

Vildá – photo by Jari Flinck, previously published on Etnosoi Facebook page

After a technical break, the stage was set for Anna Murtola and the musicians accompanying her. Having seen Anna Murtola on stage numerous times and having had the honor to dance to her singing, I knew great talent could be expected. With a voice that weeps and smiles and radiates, she enthralled us all. The group of musicians on stage generated their own kind of warmth and positive energy from Joonas Widenius Trio (Joonas Widenius, flamenco guitar, Karo Sampela, percussions and Hannu Rantanen, double bass) to visiting artists Hildá Länsman (vocals), Venla Ilona Blom (backing vocals), Stiliana Ravelska Tyrkkö (violin), Helmi Camus (piano) and Ali Haithem (oud). The concert grew from a kindling flame with the song la Llama, hit a colder front with the lyrics of Tápame and warmed again to the joyous sounds of a traditional alegrías and the soothing sounds of the touching lullaby Para los ojos negros. The first half ended with Earth second by Joonas Widenius Trio. In the second half the fireworks continued starting with a traditional improvised bulerías, followed by the incredibly beautiful tango Kuljen takaisin, a Finnish translation of one of my favorite songs from one of my favorite movies both named Volver. The title song of the album Fuego por dentro, brilliantly performed by Murtola, was sure to be bring tears to many eyes. It was followed by Bulería del Desenamoro, song of the ending love, and by the final song Sobre las palmas, translated to Finnish from the Arabic by langugage wizard Sampsa Peltonen and to Spanish by Anna Murtola herself. This song brought on stage the whole group of talented musicians to the joyful sounds of a traditional Arabic love song. After a well deserved standing ovation, Murtola returned to the stage to sing a capella the touching Andando sola and left the close to full Malmitalo audience feeling we had experienced something extraordinary.

45965164_727171237667200_322482675912802304_o
With a Fire Within – photo by Matti Sten, previously published on Anna Murtola, Flamenco Singer’s Facebook page

This evening was full of fire and light and for this I owe a very special thank you to the artist. So, thank you Anna for your exceptional warmth and charisma that brings light to the darkest of November skies. It must be fuego por dentro – the fire within.

Valoa lokakuun pimeyteen

Lokakuun puolivälistä jouluun on vuoden pimein aika, kun päivä lyhenee, eikä lunta Etelä-Suomessa yleensä ole. Pimeyttä helpottamaan on siis keksittävä keinoja. Kotona pimeyttä voi helpottaa ns. kaamosvaloilla ja yhä useammin aiemmin jouluvaloina tunnettuja valoja näkee ihmisten ikkunoissa ja parvekkeilla jo lokakuusta lähtien. Näin myös meillä. Helsingissä myös esimerkiksi Stockmannin tavaratalo on koristeltu valoin jo hyvissä ajoin ennen joulusesonkia, tuoden valoa pimeyteen.

20181017_211350
Valot piristävät lokakuun pimeässä

 

Kotimme lähellä Alppilassa sijaitsevalla Linnanmäellä on vietetty kymmenen päivän ajan jo perinteeksi muodostunutta valokarnevaalia. Valokarnevaali juhlistaa huvipuiston kauden päättäjäisiä ja huipentuu tänään sunnuntaina 21.10. klo 21.50 järjestettävään ilotulitukseen. Meille alueen asukkaille Linnanmäen valot tuovat toivottua piristystä pimeään maisemaan.

20181017_210755
Perinteinen vuoristorata valaistaan Linnanmäen valokarnevaaleilla

 

Vaikka Linnanmäellä on valokarnevaalien aikana myös mahdollista ajaa valaistuissa huvipuistolaitteissa, meidän perinteisiimme on kuulunut iltakävely ihailemassa alueen valotaideteoksia. Näin tänäkin vuonna. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa koimme, että Linnanmäen huikean hieno tapahtuma alkaa olla jo niin suosittu, että huvipuiston rajat alkavat tulla vastaan. On Linnanmäeltä uskomattoman hieno idea sekä pidentää huvipuistokautta että tarjota ihmisille hieman toisenlaista hupia pimeään vuodenaikaan, mutta mietimme alkaako kotoisa huvipuistomme jo käydä hieman pieneksi väkimäärälle ja onko lähivuosina mahdollisesti tarpeen rajoittaa kävijämäärää turvallisuuden varmistamiseksi. Tästä huolimatta, Linnanmäen valotaideteokset olivat jälleen näkemisen arvoisia.

20181017_211655.jpg
Karuselli juhlavalaistuksessa

 

Miten muuten pimeää vastaan voi taistella? Muun muassa harrastamalla, nauttimalla ruskasta, tapaamalla ystäviä ja kuuntelemalla musiikkia. Omissa kuulokkeissani on tällä viikolla soinut flamencolaulaja Anna Murtolan maanantaina 15.10. julkaistu esikoislevy “Fuego por Dentro”, joka samalla on ensimmäinen suomalainen flamencolaulajan soololevy. Hienolla levyllä Annaa säestää muun muassa Joonas Widenius Trio. Annan flamencosävytteistä maailmanmusiikkia esittelevää levyä voi kuunnella muun muassa Spotifyssa.

IMG_20181014_190807_638
Helsingin kaunista ruskaa

Sol y Sombra Blog viettää ensi viikolla syyslomaa ja palaa jälleen marraskuussa esittelemään matkavinkkejä, flamencoaiheita ja ruokaohjeita. Antoisaa lokakuun loppua kaikille lukijoille!

 

Instagram Travel Thursday: Helsingin puutarhojen kukkaloistoa

Yksi tämän kevään ja kesän teemoja on ollut tutustua aiempaa paremmin rakkaaseen kotikaupunkiini Helsinkiin. Loppukevään ja alkukesän upeat kesäilmat ovatkin motivoineet täyttämään tämän tavoitteen ja olemmekin vierailleet muun muassa Helsingin monissa puutarhoissa. Tässä postauksessa esittelen Roihuvuoren kirsikankukkapuiston, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan, Haagan alppiruusupuiston ja Töölönlahden talvipuutarhan.

IMG_20180527_143921_385
Sireenien loistoa Kumpulan kasvitieteellisessa puutarhassa

 

Roihuvuoren kirsikankukkapuutarha

Kevään ensimmäinen puutarhavierailu osui itseoikeutetusti Roihuvuoressa sijaitsevaan kirsikankukkapuutarhaan juuri ennen ns. “hanamia” eli japanilaista kirsikankukkajuhlaa. Toukokuun helteiset säät saivat aikaan sen, että kirsikankukat kukkivat tavanomaista aiemmin ja “hanafubuki” eli kirsikankukkasade oli alkanut jo ennen varsinaista juhlaa. Viehättävän puutarhan lähistöllä, vesitornin toisella puolella, sijaitsee myös Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha, jossa kannustan myös vierailemaan. Kirsikankukkapuiston loisto on parhaimmillaan toukokuussa, esimerkiksi Instagramista saa hyvin kuvan kukinnan tilanteesta.

IMG_20180517_204209_782
Kirsikankukkapuutarhan satumaista loistoa

IMG_20180517_204512_582
Kirsikankukkia lähikuvassa

IMG_20180517_204714_792
Japanilaistyylisen puutarhan rauhaa

 

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha

Toukokuun lopussa järjestettävän Kumpulan kyläjuhlan aikana Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan oli vapaa pääsy. Puutarha oli pitkään ollut mielessäni, sillä se sijaitsee erään kävelyreittimme varrella, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni. Puutarhassa on eri maanosien kukka- ja puulajeja ja myös Suomen kasvistolle on omistettu oma osuutensa. Kuumana loppukevään päivänä puutarhan lammen rannalla sijaitsevista varjopaikoista oli kova kysyntä. Puutarhassa kannattanee vierailla uudemman kerran vielä myöhemmin kesällä, sillä vasta osa kasveista olivat kukassa. Puutarhaan oli vuonna 2018 normaalina päivänä 6 euron sisäänpääsymaksu, mutta tästä huolimatta kesäinen retki puutarhaan kannattaa.

IMG_20180526_130026_064
Kumpulan kasvitieteellisessa puutarhassa voi rauhoittua veden äärellä

 

Haagan alppiruusupuisto

Yksi viime kesänä varsinkin Instagramissa villinneistä Helsingin kohteista on ehdottomasti Haagan alppiruusupuisto. Satumaisen puiston ensimmäiset rhododendrot on istutettu Helsingin yliopiston tutkimustarkoituksiin jo vuonna 1975 ja niiden latvukset ulottuvat jopa kuuden metrin korkeuteen. Rhodojen lisäksi puutarhasta löytyy myös huumaavan tuoksuisia azaleoja. Koska osuimme paikalle kovin tuulisena päivänä, meitä lämmitti myös puutarhassa sijaitseva yhden perheen pop-up -kahvila, jossa tarjottiin kahvin, teen ja mehun lisäksi kotitekoisia korvapuusteja. Nam! Myös rhodojen kukintatilannetta on hyvä seurata esimerkiksi Instagramissa, sillä kukinta kestää parhaimmillaan vain muutamia viikkoja ja tänä keväänä myös tätä puutarhaa vaivasi kuivuus.

IMG_20180605_192550_894
Satumaisessa rhodometsässä kuljetaan puisia polkuja pitkin

IMG_20180605_192827_358
Azaleoja puiston pohjoispäädyssä

 

Töölönlahden talvipuutarha

Alkukesän puutarhaturneeseemme mahtui vielä kesäkuun puolessa välissä Töölönlahden talvipuutarha kasvihuoneineen. Talvipuutarhan ruusutarhassa suurin kukkaloisto odotti vielä puhkeamistaan, mutta muutamia kukintoja oli jo avautunut ja näkymät Töölönlahdelle olivat aurinkoisena päivänä varsin hurmaavat. Kasvihuoneiden rauhassa oli myös miellyttävä käyskennellä, vaikka helteisenä päivänä kosteus olikin melkoinen. Viileänä syyspäivänä rauhaisa kasvihuone sitä vastoin olisi omiaan kirjan lukemiseen tai blogin kirjoittamiseen teekupposen ääressä.

IMG_20180617_165059_064
Talvipuutarhan hurmaava kasvihuone

IMG_20180617_165320_873
Talvipuutarhan kukkaloistoa

 

Helsingissä on monia hurmaavia puutarhoja ja listaltani löytyy edelleen ainakin Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, johon en vielä ehtinyt vierailemaan ennen tätä kirjoitusta. Helsinkiin tutustuminen jatkuu myös monella rintamalla kesän ja miksei syksyn ja talvenkin mittaan. Missä puutarhoissa sinä suosittelisit vierailemaan?

 

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda.