Sol y Sombra Blog on matkoja, elämyksiä ja matkavinkkejä. Flamenco on elämäntapa ja Espanja intohimo, mutta matkoilla käydään myös muualla. Kotipaikkani Helsinki on tärkeä tutkimuskohde. Matkaseurana useimmiten puoliso. Kun en matkusta tai tanssi flamencoa, kokkaan! Parhaat reseptini jaan "kuukauden reseptit" -sivulla. Previous blog ranked #24 of top flamenco blogs to follow. Flamenco content in English under Minna en el Mundo.
Oliivit ovat yksi espanjalaisen ruoan tärkeimmistä tunnusmerkeistä, onhan maa merkittävä oliivien ja oliiviöljyn tuottaja. Suomesta saa kaupoista jo hyvinkin monenlaisia oliiveja, mutta parhaat oliviit marinoidaan itse. Kuukauden reseptinä marinoidut oliivit, ohjetta on myös helppo varioida oman maun mukaan. Kokeile ja ihastu!
Espanjalaisten appelsiinien satokausi on parhaimmillaan. Tästä johtuen tammikuun 2020 kuukauden reseptinä herkullisen, kirpeänmakean appelsiinijäätelön resepti. Parhaan koostumuksen jäätelölle saanee jäätelökoneella, mutta erinomaista jäätelöstä tulee myös pakastimessa pakastamalla, kun muistaa alkuun sekoittaa ja jäätymisen edetessä vatkata jäätelöä vähintään tunnin välein. Appelsiinijäätelö tarjoillaan koverretuista appelsiininkuorista, älä siis viskaa kuoria roskiin mehun puristamisen jälkeen!
Edellisestä Tallinnan vinkit postauksesta on vierähtänyt jo yli 1,5 vuotta. Tässä kuitenkin tulee taas vinkkejä oikein kahden päiväretken verran! Viime kesänä kävimme kesäloman alkajaisiksi tutustumassa Patarein vankilan “Kommunismi on vankila” -näyttelyyn. Lisäksi lounastimme ihastuttavan Leib -ravintolan puutarhassa. Viime viikonloppuna juhlistimme uutta vuosikymmentä jälleen Tallinnassa vieraillen Kiek in de Kök -linnoitusmuseossa ja nautimme upean aterian Rataskaevu 16 -ravintolassa. Molemmat museot ja ravintolat olivat ehdottomasti suosittelun arvoisia. Niistä lisää alla.
Patarei
Patarein vankilaa suosittelen käyntikohteeksi erityisesti jos suuntaat suositulle Telliskiven alueella tai Lennusadamin merimuseoon. Aivan merenrannassa sijaitseva entinen merilinnoitus ja vankila ja sen “Kommunismi on vankila” -näyttely muistuttavat hurjalla tavalla lähihistoriasta aivan naapurissamme. Onhan vankila toiminut historiallisessa rakennuksessa aina vuoteen 2002 saakka. Patareista voit lukea lisää esimerkiksi täältä.
Kiek in de Kök
Vanhassa kaupungissa sijaitseva Kiek in de Kök -linnoistumuseo torneineen on osa Tallinnan kaupungin museota. Melko laaja museo on mainio tutustumiskohde koko perheelle. Museossa riittää nähtävää historiallisista esineistä kiinnostuneille, näyttelyesineitä on torneissa ja maanalaisissa käytävissä todella paljon. Itse museokäyjänä viehätyn erityisesti rakennuksista, arkkitehtuurista ja maisemista ja näihin lähinnä keskityimmekin tällä vierailullamme. Tornien välisiltä parvekekäytäviltä ja Neitsitorn -tornin kahvilasta on upeat näköalat kaupunkiin ja merelle. Lühike Jalg -tornissa voi katsoa puolen tunnin videon Tallinnan kummitustaloista, 1990-luvulla tehty video on mielenkiintoinen osa kaupunginhistoriaa sekin. Museosta voit lukea lisää täältä.
Museoissa ja nähtävyyksiä katsellessa tulee nälkä ja Tallinnan ravintolatarjonta on huippuluokkaa, vähän kuin Turun ravintolatarjonta Suomessa. Kahden viime reissumme ravintolat Leib ja Rataskaevu 16 kupusivat ehdottomasti Tallinnan top 3:seen aiemmalta reissulta tutun Crun seuraksi. Leib puutarhoineen aivan vanhan kaupungin kupeessa oli erityisen viehättävä kesäpäivänä, mutta ravintolan viihtyisät sisätilat toimivat varmasti myös talvella. Ravintolan nimi tulee perinteisestä virolaisesta leivästä ja ravintolassa leivottua leipää tarjotaankin joka aterialla. Ravintolassa tarjoillaan erinomaista ruokaa paikallisista tuoreista aineksista. Lähiruokatrendi näkyy siis täälläkin ja voin suositella, ruoka oli todella herkullista. Vaikka saavuimme ravintolaan lounasajan ollessa jo lopuillaan, myös tarjoilu oli erinomaista.
Jos Leib puutarhoineen oli täydellinen ravintola kesällä, Rataskaevu 16 kotoisa tunnelma oli omiaan tammikuun harmaaseen iltapäivään. Myös Rataskaevu tarjoilee trendikästä lähiruokaa paikallisista aineksista ja leipoo oman leipänsä. Ravintolalla ei ole perinteistä nimeä vaan nimenä toimii ravintolan osoite. Ravintola mainostaakin olevansa “work in progress”. Ehkä niin, mutta mielestäni Rataskaevu 16 löytyi kaikki menestymisen ainekset: erinomaista ruokaa, ja asiantunteva, todella ystävällinen henkilökunta. Henkilökunta veikin tämän ravintolan ykköseksi Tallinnan ravintoloista.
Lisävinkki: lounget laivalla
Molemmilla reissuilla hyödynsimme myös bonuspisteitämme ja matkustimme Tallinkin loungeissa, kesällä molempiin suuntiin Comfort Loungessa ja viime viikonloppuna aamulla Comfort Loungessa ja illalla Business Loungessa. Voin suositella myös loungeja, mikäli haluat matkalla rauhaa esimerkiksi kirjan lukemiseen ja sinulla on käytettävissä bonuspisteitä, jolloin lounge ei rasita matkalompakkoa.
Kotoisat lihapullat saavat tänään espanjalaisen vivahduksen kevyen hapokkaasta Sanlúcar de Barramedasta kotoisin olevasta manzanilla-sherrystä ja makeasta, tulisesta ja paahdetusta paprikajauheesta. Marraskuun kuukauden reseptinä julkaisen ihastuttavan aromikkaiden sherrylihapullien reseptin. Maukkaita marraskuisia hetkiä!
Kuten aiemmassa postauksessa ilmeni, kesälomakohteemme oli äärimmäisen viehättävä keskisuuri kaupunki Espanjassa. Jos meidät yllätti kaupungin keidasmainen olemus loputtomine palmulehtoineen, vielä yllättyneempi olimme kaupungin mainiosta ravintolatarjonnasta. Vaikka molemmat pidämme kovin espanjalaisesta ruoasta, kaupungin monipuoliset illallismenut olivat yllättävänkin maukkaita.
Hotellissamme Huerto del Curassa sijaitsi Elchen paras ravintola Els Capellans, jossa nautimme 10-vuotishääpäivänämme monipuolisen, maukkaan ja laadukkaan yllätysmenun. Ravintolassa aisti, että sen keittiö on tottunut loihtimaan erilaisia juhla-aterioita ja esimerkiksi häämenuita, sen verran laadukkaita olivat meille tarjotut annokset. Alunperin tilaamamme 7 ruokalajin yllätysmenu paisui 9 ruokalajin menuksi ravintolan keittiön tarjoamien “keittiön tervehdysten” vuoksi. Uskaltautuipa hieman ennakkoluuloinen matkakumppanini maistamaan hanhenmaksaakin tässä ympäristössä. Pyydettäessä ravintolan tarjoilija tarjoili meille ruokien oheen myös viinipaketin, jossa loistivat Espanjan hienon viinitarjonnan osana myös paikalliset, elcheläiset ja Alicanten alueen viinit. Ravintolan hinta-laatusuhde oli äärimmäisen hyvä, sillä maksoimme upeasta ateriastamme vain 50 euroa ruoasta ja 18 euroa viineistä per henkilö.
Elchen kauppahallin kupeessa sijaitseva DomGim oli yksi jo ennakkoon mahdolliseksi illallispaikaksi valitsemistani. Tässä ravintolassa päädyimme poikkeuksellisesti ruokailemaan sisätiloissa, mikä tarkoitti sitä, että saimme suurimman osan ajasta nauttia tarjoilijan jakamattomasta huomiosta. Myös täällä päädyimme nauttimaan äärimmäisen maukkaan illallismenun ja sen ohessa tarjoilijan suosituksesta hieman kevyehköä, viileähkönä tarjottua Riojan punaviiniä. Erittäin maukas kokonaisuus tämäkin.
Kolmas mainio ravintolakokemus oli sattumoisin kaupungissa kävellessä löytämämme Mestizaje, jossa ruokailimme viikon aikana kaksi kertaa, suurilta osin, koska ravintolassa tarjoiltiin matkakumppanini suosikkia, pata negra -kinkkua (kuva ylimpänä). Mestizajen keittiö tarjoilee menuissaan kokonaisuuksia, joissa on pilkahduksia niin espanjalaisesta, etelä-amerikkalaisesta kuin aasialaisestakin ruokakulttuurista. Ruoka on äärimmäisen herkullista, mutta pienenä miinuksena mainittakoon ainakin ulkopöytiin näyttäytynyt hidas palvelu. Tosin, kohdallemme osui molempina iltoina osaksi iltaa sama ystävällinen tarjoilijamies, joka osasi pyytämättä tuoda matkakumppanilleni ison oluen pienen sijaan, koska muisti meidät ensimmäiseltä kertaa.
Kaiken kaikkiaan söimme matkallamme erityisen hyvin myös monissa muissa Elchen ravintoloissa. Näistä mainittakoon ainakin tapasravintola La Fábrica 1984 Plaza de las Floresilla ja ravintola Lincoln kaupungin keskusaukiolla Plaza de la Glorietalla. Vaikka jokaiseen matkaan mahtuu aina vähintään yksi ei ihan napakymppi, oli tämä matka lähes poikkeuksellisen onnistunut myös ravintolavalinnoiltaan. Hinta-laatusuhde Elchessä oli erinomainen, johtuen varmasti suurelta osin siitä, ettei kaupungissa ainakaan vielä käy suurta määrää matkailijoita, vaikka se ehdottomasti näkemisen arvoinen onkin.
Kesälomat ovat ohi ja viimeiset elokuun aurinkoiset päivät ovat käsillä. Bl ogi palaa linjoille elokuun kuukauden reseptillä. Tämä new yorkilaisen keittiömestari Mario Batallin inspiroima espanjalaishenkinen, raikas salaattisikurisalaatti on omiaan juhlistamaan viimeisiä kesäpäiviä.
Heinäkuun reseptinä julkaisen kuukauden reseptinä lomakaudelle täydellisesti sopivan rennon ja nopean “sekasalaatti”-reseptin. Ensalada de San Isidro on madridilainen erikoisuus, mutta sitä tarjotaan ympäri maata ensalada mixta nimellä. Salaatti on tonnikalafanin unelma, mutta se on maukas lounas myös kasvissyöjälle, kun jättää tonnikalan pois.
Tämän kuukauden reseptijulkaisun myötä Sol y Sombra Blog jää kesälomille ja palaa jälleen uusin kujein elokuun puolivälin tienoilla. Kesäseikkailuita voi seurata sosiaalisessa mediassa niin Instagramissa, Facebookissa kuin Twitterissä. Nautinnollisia kesähetkiä kaikille seuraajille!
