Sol y Sombra Blog täyttää parin viikon päästä vuoden. Vuoteen on mahtunut monenmoisia matka-, ruoka- ja flamencoaiheita kuin myös juttuja kaupunkiasumiseen ja bloggaamiseen liittyen. Nykyinen blogini ei suinkaan ole ensimmäiseni, mutta nyt ensimmäistä kertaa postauksia on ilmestynyt muutamia poikkeuksia lukuunottamatta viikoittain, alkuun jopa kaksi kertaa viikossa. Tämä on myös ensimmäinen blogi, jolle olen luonut omaa somenäkyvyyttä niin Facebookissa, Twitterissä kuin Instagramissa.
Bloggaus ja blogin somekanavat vaativat jatkuvaa suunnittelua, jotta sisältöä löytyy niin viikottaisiin blogipostauksiin kuin somenäkyvyyteen postausten välillä. Tämä aiheuttaa jonkin verran keskustelua kotona, kun jokainen sunnuntaikävely ja lounas ja illallinen on mahdollista materiaalia blogin somekanaviin. Yksi viikottainen blogipostaus kun ei nykyään enää riitä pitämään seuraajien mielenkiintoa yllä. Eri kanavat vaativat myös erilaista sisältöä.
Jonkin näköinen balanssi somenäkyvyydessä on pidettävä. Esimerkiksi viettäessäni juhlapäivää aviomiehen kanssa, pyrin hoitamaan mahdolliset valokuvaukset ennen juhlaillallisesta nautiskelua. Näin voin nauttia varsinaisesta illallisesta rauhassa puolisoni kanssa. Ystävien kanssa pyrin usein kysymään pahastuvatko he, mikäli otan kuvan kesken aterian. Kävelylenkeillä, tapahtumissa ja matkoilla jokainen hetki on “photo opportunity” ja aina välillä sanomistakin tulee, kun kesken lenkin täytyy pysähtyä kuvaamaan.
Joskus käy myös niin, että jälkikäteen huomaa “sen oikean” kuvan jääneen puuttumaan ja joskus taas kuvaaminen on kiellettyä. Tuolloin bloggaajan täytyy käyttää mielikuvitustaan, pyytää kuvia muilta tai lainata muista sisällöistä. Tällöin ensi arvoisen tärkeää on muistaa mainita, mistä kuva tai sisältö on peräisin.
Keskustelin taannoin somenäkyvyydestä erään henkilön kanssa ja hän totesi olevan erittäin ärsyttävää, kun someen tuotetaan vain niin sanotusti täydellistä sisältöä. Itse en koe asian olevan niin ja siksi yritänkin tuottaa myös arkipäiväistä sisältöä, etenkin Instagramin storeihin. Mielestäni somessa mennäänkin enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että ei tuoteta vain kiiltokuvamaista sisältöä vaan tuodaan esiin oikeaa elämää. Ollaan enemmän omia itsejämme ja tuotetaan omannäköistä sisältöä. Ollaan hiomattomia timantteja visuaalisuutta ja tarinallisuutta unohtamatta.
Niin tai näin, blogini vuosipäivän kynnyksellä, kiitos teille siitä, että olette sisältöäni seuranneet. Annetaan kevätauringon lämmittää!
