Kaunis kesäkaupunki Gdansk

Viime viikonloppuna teimme ystävien kanssa muutaman päivän reissun Gdanskiin. Kaupunki valikoitui 40-vuotisjuhlavuotemme matkakohteeksi lähinnä lyhyiden lentojen ja edullisen hintatason vuoksi eikä suuria ennakko-odotuksia ollut. Toki olin kuullut kaupungista vain hyvää ja muutamia blogeja selaamalla mielikuva mukavasta matkakohteesta oli vahvistunut, mutta yllätyimme todella positiivisesti siitä, miten kaunis ja helposti lähestyttävä kaupunki olikaan. Tässä muutamia vinkkejä kaupunkiin, joka etenkin alkukesän auringonpaisteessa oli todella viehättävä.

Jokiranta

Gdansk sijaitsee Motlava-joen rannalla ja jokirannassa onkin laaja kirjo mukavia, suht edullisiakin ravintoloita. Olimme valinneet majoituksemme aivan joen tuntumasta ja plussana upeasta asunnostamme oli jokinäköala. Jokirannassa sijaitsee myös yksi Gdanskin tärkeimmistä nähtävyyksistä, vanha nosturi, joka nykyisin on osa kaupungin merenkulkumuseota.

20190608_120243 – kopio
Zuraw. Nosturi jokilaivasta kuvattuna.

Joelle pääsee myös risteilemään ja kävelysiltaa pitkin pääsee tutustumaan Olowianka-saarelle, jossa ihmiset käyvät ottamassa selfieitä ja ajelemassa maailmanpyörässä. Selfiet jäivät tällä kertaa meiltä ottamatta, mutta pyörähdimme maailmanpyörästä ja ikuistimme näkymän myös joelta käsin.

20190608_120420
Näkymä Olowiankan saarelle samaiselta jokiveneeltä.

Myös Gdanskin vanhakaupunki viehättävine ja värikkäine rakennuksineen ja mukulakivikatuineen on näkemisen ja kokemisen arvoinen. Kaupungin tunnelma on rauhallinen ja jollain tapaa jopa romanttinen.

20190606_154906
Gdanskin vanhaa kaupunkia. Neptun-suihkulähde.

Ravintolat

Kertaakaan emme saaneet Gdanskissa hinta-laatusuhteeltaan huonoa ruokaa. Pientä päänvaivaa aiheutti yhden matkakumppanin gluteeniton kasvisruokavalio, mutta kaikista ruokailutilanteista selvittiin, tavalla tai toisella. Erityisen positiiviset muistikuvat jäivät parista paikkaa. Targ Rybny -kadulla, nautimme Fishmarket-ravintolassa maukkaat kala-ateriat ja gluteeniton kasvisruokakin valmistettiin keittiössä ilman suurempia ongelmia. Tälle suuri plussa! Ravintolan lohitartar-alkupala oli suurenmoinen ja myös melko suuri, onneksi otin pääruoaksi maistuvat, mutta ei kamalan täyttävät, sinisimpukat. Palan painikkeeksi nautittu valkoviini oli kylmää ja raikasta eikä aterian hinta (n. 30€) päätä huimannut, vaikka ei varmasti halvimmasta päästä ollutkaan.

20190607_102701

Toisen kunniamaininnan saa vanhassa kaupungissa Piwna-kadulla sijainnut Par Pod Ryba -ravintola, joka erikoistuu uuniperunoihin. Jättikokoiseen uuniperunaan löytyy 50 erilaista täytettä, joten kaikille löytyy varmasti jotakin maittavaa. Uuniperuna ja olutcocktail (tuntuivat olevan muodissa kaupungissa) täytti lounaalla vatsan erinomaisesti ja edullisesti (n. 10€). Ainoa miinus siitä, että ruokailimme ravintolan kellaritilassa, jossa painostavana päivänä oli hieman hapetonta. Ravintolalla on myös terassi ja katutasossa sijaitsevaa tilaa, mutta ilmeisen suosittu paikka oli lauantaina myöhäisella lounaalla aivan tupaten täynnä.

20190608_154855
Par Pod Ryban peruna-annos

Kävimme testaamassa myös vanhan kaupungin kupeessa sijaitsevan Parlament-yökerhon ja voin sitäkin suositella. Sisäänpääsyn jälkeen ladataan kassalla kortti, jolla saa ostaa varsin kohtuuhintaista juomaa baaritiskiltä (Cosmopolitan alle 5€) ja asiakaskunta oli siistiä. Musiikkina monenlaista tanssimusaa ja parinkymmennen vuoden takaisia hittejä uusina sovituksina. Positiivinen kokemus tämäkin siis.

Päiväretki

Halusimme tutustua myös Gdanskin ympäristöön hieman, mutta emme jaksaneet lähteä pitkälle. Olimme asuntomme ikkunasta nähneet suuren merirosvolaivan seilaavan joella, joten päätimme hypätä kyytiin ja matkata Westerplatteen, jossa toisen maailmansodan alussa Saksa ja Puola kävivät ensimmäisen taistelunsa. Matka Westerplatteen merirosvolaivalla kesti n. 30 minuuttia per suunta ja maksoi edestakaisin n. 14€. Suurinpiirtein samaan hintaan pääsee myös Zegluga Gdanska -aluksilla, jotka jatkavat matkaansa myös merenrantakaupunki Sopotiin.

IMG-20190608-WA0026
Westerplatten rappeutunutta romantiikkaa. Kuva: Johanna Haapasalo.

Westerplatteen lähtiessä kannattaa huomioida, että venerannasta on melko pitkä kävelymatka varsinaiselle II maailmansodan muistomerkille. Meillä jäi lähempi tutustuminen väliin, sillä varasimme Westerplatteen lähtiessä tutustumiseen vain tunnin. Varaa siis vähintään 2 tuntia aikaa, jos muistomerkki kiinnostaa.

20190608_130244
Muistomerkin näimme vain kaukaa, kun oli käännyttävä paluumatkalle. 

Ostokset

Ostoksillekin Gdanskissa pääsee, sillä vanhan kaupungin laidalla, noin 20 minuutin kävelymatkan päässä jokirannasta, sijaitsee Forum Gdansk -niminen ostoskeskus, josta löytyy sekä kansainvälisiä että puolalaisia muotimerkkejä. Hinnat kansainvälisissä liikkeissä eivät ole kovin paljon halvempia kuin Suomessa, mutta joskus on kiva päästä shoppailemaan kaukana omista kulmista.

20190607_115423
Ostoskeskuksen arkkitehtuuria. Forum Gdansk.

Tässä minun tärkeimmät vinkkini ihanaan Gdanskiin. Palaan kaupunkiin varmasti ja tutustun kaupunkiin lisää. Mieltä jäi kaivertamaan myös tutustuminen Westerplatteen lähemmin ja Sopotiinkin tekisi mieli. Onneksi kovin suurta budjettia Gdanskin matkaan ei tarvita, joten ei kun suunnittelemaan!

 

 

 

 

Summer in Spain equals Flamenco

This post will also be published in the Minna en el Mundo -section of this blog. 


Some might think that it is nearly insane to willingly travel to Spain at the hottest time of the year, but for me, the turn of July to August is the time of the best flamenco courses. For this reason, it is also the time to travel to Spain.

IMG_20180727_191727_677
Madrid is flamenco

Having missed maestra Rafaela Carrasco‘s courses at the XX Helsinki Flamenco Festival in February, I was enthralled to attend her summer courses in Centro de Baile Jerez at the beginning of August. And she was every bit as wonderful as I had heard. A true professional with a deep understanding of the tradition of flamenco, she was able to teach us a not only the technique of flamenco but also a fabulous tangos de malaga choreography in five days.  To describe her skill and warmth in words is difficult but to say that she is unique would perhaps do her the most justice. What a joy to learn from her, but also, what a joy to finally visit Jerez and to study in Centro de Baile Jerez, a school so well run by its owners.

IMG_20180802_170524_235
Centro de Baile in a residential area in Jerez de la Frontera

In Madrid I returned to the prestigious and legendary Amor de Dios flamenco academy to attend shortly the fifth edition of Veranos Flamencos de Amor de Dios directed by maestros María Juncal and Alfonso Losa who I have had the pleasure to study with before both in Helsinki and in Madrid. To study especially technique with María Juncal is always a revelation with her strong feet but also a very feminine body work which is a skill I increasingly notice I need. Alfonso Losa with his pedagogical skill is always a pleasure to study with and we will see him in Helsinki again soon. I was also fortunate to study these few days with maestra La Lupi whose emphasis on the feeling of flamenco and understanding of music made her solea de Cadíz even more inspiring to learn.

IMG_20180806_093933_892.jpg
Entry to Amor de Dios Flamenco Academy

Even though we are fortunate to study in Helsinki with fabulous teachers and to have frequent visits of Spanish maestros, I find it inspiring to study and see flamenco in its home country. To see and study flamenco in Spain is to see and study it in its own cultural context. Therefore it is also important for me to see tablao performances when in Spain. I am of course lucky enough to have as my traveling partner a husband who recognizes this need and is willing to assist. Therefore we saw flamenco both in Madrid in Tablao Las Carboneras and in Jerez de la Frontera in La Guarida del Angel.

IMG_20180804_232719_841
La Guarida del Angel in Jerez old town

Madrid has a vast array of renowned tablaos with talented performers frequenting them. Tablao Las Carboneras is one of them and we were lucky enough to see Nino de los Reyes – another flamenco star I have had the pleasure to learn from – performing with his wife Triana Maciel and other great performers such as Pino Losada in guitar. Although I was enthralled to see these great performers, I was especially touched by the spirit and the love between them. This is what is so essential to flamenco. Unfortunately we did not see this spirit in La Guarida del Angel. The performers were skilled technically but the love was not there. And when there is no love, there is no flamenco, just technical execution of music and dance. This was a great shame especially as La Guarida del Angel, an old synagogue, gave the evening such an amazing backdrop.

IMG_20180729_003350_915
Show in Las Carboneras with Pino Losada, Lucía de Miguel, Triana Maciel and others

 

For setting La Guarida del Angel had one over Las Carboneras, but if you wish to see flamenco with a feeling, I cannot recommend a visit, especially during the tourist season in August. The case may be different during flamenco festival season, I urge you to go and see. When it comes to tablaos in Madrid, Las Carboneras was artistically every bit as good as Casa Patas, which I have visited before on numerous occasions. However, if you wish to have dinner or enjoy a few drinks, I do recommend Casa Patas for its more economic prices and amazing food. Having said that, with either one, you cannot go wrong. The talent will be there which ever you choose.