Tammikuun kuukauden resepti: Pimientos de Padrón

Vuoden ensimmäisenä kuukauden reseptinä julkaisen yhden minun ja matkakumppanini ikisuosikeista, akuuttiin Espanja-ikävään erinomaisesti sopivan reseptin. Alunperin Luoteis-Espanjasta peräisin olevat Pimientos de Padrón -paprikat ovat todellinen tapasklassikko, joita saa lähes kaikista baareista ympäri Espanjaa. Minä tutustuin tähän rapsakkaan reseptiin ensimmäisen kerran vieraillessani ystäväni vanhempien luona galicialaisen Padrónin kaupungin kupeessa 2000-luvun alussa. Kun aloimme matkailla Espanjassa matkakumppanini kanssa, tutustutin myös hänet näihin herkkuihin.

Varsinaisesti keväästä syksyyn satokaudessa olevia vihreitä pikkupaprikoita saa nykyisin ympäri vuoden myös Suomesta. Suosittelen kokeilemaan tätä helppoa ja nopeaa reseptiä, kun kaipaat Espanjan makuja. Resepti sopii yhtä lailla lisukkeeksi kuin nautittavaksi sellaisenaan.

Joulukuun kuukauden resepti: Crema catalana

Joulukuun kuukauden reseptinä espanjalainen klassikkojälkiruoka Crema catalana. Kiistanalaisen samettisen rapsakasta vanukasjälkkäristä tekee espanjalaisten ja ranskalaisten kina siitä, kumpi oli ensin kanelinen Crema catalana vai vaniljainen Creme brulee. Sitä ei kukaan kai kuitenkaan voi kiistää, että tämä ihastuttava jälkiruoka sopii kaikkiin vuodenaikoihin ja niin juhlaan kuin arkeen. Miksei sitä siis nauttisi esimerkiksi uuden vuoden juhlan jälkiruokana kuplivan kanssa?

Crema catalanan rapean sokerikuoren alla maistuu kanelinen maitovanukas.

Marraskuun kuukauden resepti: Pimientos aliñados

Pimeän marraskuun kuukauden reseptinä tällä kertaa pimientos aliñados -paprikasalaatti, joka tarttui meidän perheen ruokamuistoihin mukaan häämatkaltamme Sevillasta vuonna 2009, jolloin sitä tarjottiin meille tapaksena juomien kylkiäisenä. Yhtä hyvin tämä aromikas, mutta raikas salaatti sopii tarjottavaksi esimerkiksi loppusyksyn riistaruoan kylkiäisenä. Salaatti on helppo varioida mieleisekseen ja siksikin se sopii niin arkeen kuin juhlaan.

Nautinnollisia marraskuun hetkiä!

Museojuttuja 2: Louhisaaren kartano

Tänä koronakesänä meillä oli mahdollisuus tutustua paremmin Suomeen ja etenkin maan kaakkois- ja lounaisosiin. Kotimaata kiertäessämme pyrimme tutustumaan myös mahdollisimman moneen museokorttikohteeseen, hankimmehan kortit vihdoin lomamme aikana.

Louhisaaren kartano

Yksi kiehtovimmista museokorttikohteistamme oli Askaisten maaseudulla sijaitseva Louhisaaren kartano, jonka kuuluisin asukas lienee ollut Marsalkka Mannerheim. Nykyisin Kansallismuseoon kuuluva barokkilinna asutti ennen Mannerheimin sukua varakasta Flemingin sukua jo 1400-luvulta alkaen. Mannerheimin suvulle kartano siirtyi 1700-luvun viimeisinä vuosina.

Makuuhuone, jossa Marsalkka Mannerheimin kerrotaan syntyneen.

Nykyisin Louhisaareen pääsee tutustumaan kesäkuukausina. Kartanon päärakennuksen toiseen ja kolmanteen kerrokseen on pääsy ainoastaan opastetuilla kierroksilla. Asiantuntevat oppaat kertovat elävästi sekä Flemingin että Mannerheimin suvun historiasta. Kartanon pohjakerrokseen, sivurakennuksiin ja puutarhaan pääsee tutustumaan vapaasti.

Näkymä puutarhasta kartanolle

Kartanossa ja sen ympäristössä aika tuntuu pysähtyneen ja vierailija pääsee erinomaisesti vanhanajan tunnelmaan. Hieman syrjäisestä sijainnistaan huolimatta kartano on suositeltava kohde kaikille historiasta kiinnostuneille.

Lue lisää kartanosta täältä: www.kansallismuseo.fi/fi/louhisaari

Museojuttuja: Tamminiemi ja Seurasaari

Tämän kotimaan matkailukesän ehkä paras ostos oli Museokortti, joka mahdollistaa käynnin noin 300 museossa ympäri maan. Meidän kaltaisille, ei niin innokkaille museokoluajille, kortti on ehdottomasti kannattava ostos. Kortin turvin meidän oli helppo piipahtaa fiilistelemässä mitä erilaisemmissa museoissa ilman harmittelua siitä, että emme viipyneet kauempaa.

Yksi museokortin hienoista puolista on sen helppo saatavuus. Kortin voi ostaa Internetistä vaikka matkalla ensimmäiselle museokäynnille ja ennen varsinaisen kortin saamista, museoissa voi vierailla antamalla museokorttinsa numeron kassalla. Museokortteja myy myös kaikki sen piiriin kuuluvat museot, joten ei kun ostoksille ja museoon mars!

Upea Tamminiemen jugenhuvila merenrannasta päin katsottuna

Mekin hankimme museokorttimme sadepäivänä matkalla Tamminiemeen, Urho Kaleva Kekkosen kotimuseoon. Museokäynti oli pitkään ollut suunnitelmissa ja nyt kun kesälomalla ei ollut muuta kuin aikaa kotimaan nähtävyyksien ihmettelyyn, oli oikea aika käydä tutustumassa Seurasaaren kupeessa sijaitsevaan museoon.

Viehättävässä, vuonna 1904 rakennetussa, jugendtyylisessä huvilassa asustivat jo ennen Kekkosta sekä presidentit Risto Ryti että marsalkka Mannerheim. Merenrannalla sijaitseva huvila mielletään nykyisin kuitenkin nimenomaan Kekkosen kodiksi. Kansallismuseoon kuuluva kotimuseo pitää sisällään Urho ja Sylvi Kekkosen irtaimistoa ja jokainen huone kertoo omaa tarinaansa presidenttiparin elämästä.

Museon valokuva-aineistoa Urho Kekkosen lehdistökuvista

Päärakennuksen vieressä sijaitsee Kekkosen saunaosasto uima-altaineen ja saunarakennuksen vieressä museon aukioloaikana lounasta ja kahvilatuotteita tarjoileva Café Adjutant. Museo on auki myös talviaikaan, kannattaa tarkastaa aukioloajat ja lähteä vierailulle.

https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi/info

Sylvi Kekkosen huvimaja ei valitettavasti ole auki yleisölle

Koska sade oli hellittänyt museovierailumme aikana ja aurinkokin pilkisti pilvien raosta, päätimme käydä kävelyllä viereisessä Seurasaaressa. Koska meillä oli myös nyt puhelimessa uunituoreet museokortit, päätimme vierailla myös ulkomuseossa, eli Seurasaaren kokoelmiin kuuluvissa taloissa kuulemassa ympäri Suomen tuotujen rakennusten ja niissä asuneiden talonpoikaisperheiden tarinoita.

Seurasaaren ulkomuseota esittelevät aikakauden mukaan pukeutuneet oppaat

Vuonna 1909 avautunut ulkomuseo muodostuu 88 Suomen eri maakunnista tuoduista rakennuksista, joista vanhimmat ovat 1600-luvuilta. Museossa pääsee tutustumaan hyvin erilaisiin rakennuksiin, savupirtteihin, torppiin ja kartanoihin ja ihastuttavaan pappilaan puutarhoineen. Ulkomuseon aikakauden mukaan pukeutuneet oppaat kertovat mielellään talojen asukkaista ja rakennuksista itsestään ja vastaavat myös vieraiden kysymyksiin. Museossa saa helposti vierähtämään useammankin tunnin ja siellä viihtyvät kaiken ikäiset vierailijat. Samalla tulee käveltyä päivän ulkoilulenkki kuin huomaamatta.

Seurasaaren ulkomuseo sijaitsee merenrannalla viehättävissä maisemissa

Kansallismuseoon kuulua Seurasaaren ulkomuseo on auki vain kesäkaudella, joten museo on auki jälleen vuonna 2021.

https://www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaarenulkomuseo/

Kotikulmien lenkkipolkuja

Koronarajoitukset alkavat poistua pikkuhiljaa, mutta kevät ja alkukesä on mennyt lähinnä kotikulmilla pyöriessä. Kävelyillä on tullut käytyä sen verran tiuhaan, että olemme etsineet uusia lenkkipolkuja vanhojen suosikkien Töölönlahden ja Arabian rantapuiston lisäksi.

IMG-1434-Original
Kevättalven seikkailuja Keskuspuistossa

Aika uskomatonta on, että vaikka asumme Konepajalla Teollisuuskadun kupeessa ja vain kivenheiton päässä Pasilasta, luontoa riittää ympäristössämme. Lyhyen kävelymatkan päässä alkaa pääkaupunkiseudulle laajalti levittyvä Keskuspuisto, jossa riittää tutkittavaa ja olemmekin lenkkeilleet niin puiston poluilla kuin aina Pikku-Huopalahteen ja Meilahden arboretumiin asti. Meilahdesta vain kivenheiton päässä olisi myös ihana Seurasaari, joten keskuspuisto yhdistää meidät kaupungin toiseen laitaan.

9A262EF9-1CF1-4E1C-831A-BAB7DE90DD1C-Original
Pikku-Huopalahden rantaa

Jo aiemmin mainittu Arabianrantapuisto on ollut yhden vakiolenkkipolkumme varrella ja olemme usein lenkkeilleet aina Vanhankaupunginkoskelle asti. Kuitenkin nyt koronakeväänä olemme laajentaneet Arabian alueen tuntemustamme ja kävelleet toisaalta Kalasataman suunnalla. Kuka tiesi, että aivan Sörkan vankilankin lähistöllä on ihastuttavia korttelipuistoja?

2CC08097-58A7-476C-AF35-67017E556E5B-Original
Arabian rantapuiston ihastuttavaa maisemaa

Myös Kumpulan alueella riittää nähtävää aina kylämäisestä yhteisöstä kasvitieteellisen puutarhan ympäristöön. Helsinki todella on ihastuttava ja tarvitsimme tämän poikkeustilan siitä todella nauttiaksemme. Niin paljon on vielä lähialueilla nähtävää, aina Helsingin rantaviivasta keskuspuiston muihin kolkkiin. Aina ei tarvitse matkustaa kauas nähdäkseen lähelle. Nautinnollista kesän jatkoa kaikille seuraajilleni!

 

 

 

Kesäkuun kuukauden resepti: Churros con chocolate y vainilla

Suomessa munkit kuuluvat erityisesti vappuun, mutta kesäkuun kuukauden reseptinä julkaistavia espanjalaisia churroja voi syödä koska vaan, vaikka aamukahvilla. Klassinen yhdistelmä on syödä churrot dippaamalla niitä joko paksuun suklaakastikkeeseen tai maitokahviin. Minä olen yhdistänyt klassikkoon myös vaniljakastikkeen, johon saa hyödynnettyä churrotaikinasta yli jäävät munankeltuaiset. Churroja paistaessa saa olla melko nopea, mutta lopputulos palkitsee!

IMG-1966

Kotikulmilla: Työväenmuseo ja Alppilan puistot

Linnanmäen ja Sturenkadun kulmilla sijaitsee neljän historiallisen puutalon alue. Nämä puutalot kertovat työväenkaupunginosan historiasta, sillä puutaloissa sijaitsi 1900-luvulla pieniä työläisperheille vuokrattuja hellahuoneita. Kolme näistä rakennuksista on nykyisin remontoitu jälleen asunnoiksi, neljännessä sijaitsee Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva Työväenasuntomuseo.

20190727-131919
Työväenmuseon sisäänkäynti sijaitsee Kirstinkujalla aivan Sturenkadun kupeessa

20190727-133110
Työväenmuseo koostuu yhdeksästä hellahuoneesta tässä puutalossa. 

Työväenasuntomuseo on yksi kaupungin kausimuseoista ja se avataan vain kesäisin. Nyt koronakesänä vaikuttaa valitettavasti siltä, että museo ei aukene ainakaan heti kesäkuun alussa vaan on suljettu toistaiseksi. Siitä huolimatta tämä viehättävä museo kannattaa pitää mielessä vastaisuuden varalle. Museoon on aina vapaa pääsy ja ohjatuilla kierroksilla vierailija viedään yhdeksään eri aikakauden mukaan sisustettuun asuntoon. Opas kertoo elävästi eri aikakauden työläisperheiden elämästä hellahuoneissa ja on jännittävää huomata, kuinka pienessä tilassa ja pienellä irtaimistolla ennen tultiin toimeen. Kannattaa seurata koska museo avataan, suosittelen täällä vierailua kaikille, joita lähihistoria kiinnostaa.

IMG-2135
Museoon on aina vapaa pääsy. Museota voi tukea ostamalla esimerkiksi 1900-luvun alun kierrätysohjeet tai muita aikakaudesta kertovia tuotteita.

Puutaloalueen ja Linnanmäen välissä, Kulttuuritalon kupeessa sijaitsee viehättävä Lenininpuisto, salattu helmi, joka aikoinaan rakennettiin 1960-luvulla osaksi puutarhanäyttelyä. Nimensä aikoinaan suljettu puisto sai 1970-luvulla jolloin se erotettiin omaksi puistokseen läheisestä Alppipuistossa.

IMG-1827
Näkymä Lenininpuistosta puutaloalueelle, jossa Työväenasuntomuseo sijaitsee. 

 

Alppipuisto onkin toinen alueen helmi, Linnanmäen ja junaradan kupeessa sijaitseva kaunis keidas, joka näin koronakeväänä muistuttaa minua Espanjan puistoista ja erityisesti Retiron puistosta Madridissa, johon kaipaan kovasti. Alppipuistossa kukkii näin toukokuussa valkovuokot ja kirsikkapuut ja puiden lehdet ovat puhkeamassa. Kesäkuussa puistossa kukkivat myös hehkeät alppiruusut. Puistossa on aiempina vuosina järjestetty myös ilmaiskonsertteja, nähtäväksi jää järjestetäänkö korona-aikana tapahtumia, mutta rauhallinen puisto on omiaan piknikkiin muutoinkin.

53AFDE5E-A02B-47D8-BAB3-B82B3BDC0DEE
Toukokuinen Alppipuisto suihkulähteineen viehättää sateisenakin päivänä

On ihastuttavaa, että nyt kun ulkomaille ei tänä kesänä ehkä pääsekään, aivan kotikulmilla löytyy paljon nähtävää. Tätä blogipostausta kirjoittaessani osui silmäni Helsingin kaupunginmuseon muihin kausimuseoihin, Ratikkamuseoon ja Hakasalmen huvilaan. Valitettavasti Työväenmuseon tavoin toistaiseksi suljettuna pysyy Ruiskumestarin talo. Nämä otetaan ehdottomasti kotiseutumatkailun kohteiksi lähitulevaisuudessa aina tilanteen salliessa.