Sol y Sombra Blog on matkoja, elämyksiä ja matkavinkkejä. Flamenco on elämäntapa ja Espanja intohimo, mutta matkoilla käydään myös muualla. Kotipaikkani Helsinki on tärkeä tutkimuskohde. Matkaseurana useimmiten puoliso. Kun en matkusta tai tanssi flamencoa, kokkaan! Parhaat reseptini jaan "kuukauden reseptit" -sivulla. Previous blog ranked #24 of top flamenco blogs to follow. Flamenco content in English under Minna en el Mundo.
Olemme asuneet Konepajalla Teollisuuskadun varrella vajaat 3,5 vuotta. Yhä edelleen asuinalue sopii meille kuin nenä päähän, sillä töihin on parin kilometrin kävelymatka ja lähes takapihalta kulkee raitiovaunu Helsingin keskustaan noin vartissa. Kävellenkin keskustaan ehtii runsaassa puolessa tunnissa ja aivan läheltä, Linnanmäen edustalta, pääsee raitiovaunulla suoraan Punavuoreen flamencotreeneihin.
Konepajan veturihalleilla tapahtuu.
Konepajan asuinalueen viimeisiä rakennuksia rakennetaan parhaillaan ja myös ympäristössä tapahtuu jatkuvasti. Vanhoihin Konepajan veturihalleihin ja VR:n vanhoihin toimistorakennuksiin on tulossa uutta elämää ja odotamme innolla mitä kaikkea tapahtuukaan. Alueella kävellessä huomaa joka kerta uutta. Vallilan Ratapiha Oy:n ostamien rakennusten ympäristössä työskennellään kuumeisesti, samoin toimistorakennuksiin tulevan hotellin kunnostus- ja rakennustyöt on aloitettu. Erityisesti odotan Yhdysvaltain entisen suurlähettilään Bruce J. Oreckin “The Train Factory:n” töiden alkamista niin, että se näkyisi meille alueen asukkaillekin. Marraskuun lopulla asukasillassa kuullut suunnitelmat kuulostivat mitä mainioimmilta. Ravintolatarjontakin monipuolistuu ja jo nyt alueelta löytyy niin erinomainen thaimaalainen Thai Orchid kuin italialainen Alice Italian, jossa nautimme illallista ystävien kanssa viime viikonloppuna.
Crudo e buffala – Alice Italianin jaettavia alkupala-annoksia (kuva lainattu Alice Italianin Instagram-sivulta)
Myös Konepajan ympäristössä tapahtuu, sillä työmatkallamme rakennetaan kovaa vauhtia loppuvuodesta valmistuvaa Triplaa. Uskomatonta, miten lähes joka päivä muutosta on tullut huomattavasti. Palvelut tulevat monipuolistumaan valtavasti. Myös Teollisuuskadun toisessa päässä Suvilahdessa on tarjolla monenlaista mielenkiintoista tekemistä. Viime viikonloppuna vierailimme ystävien kanssa Stadin Panimon panimokierroksella ja tastingissä. Mukavan rouhea pienpanimo tuottaa intohimolla oluita moneen makuun. Lisäksi kuuden oluen tastingiin löytyi tällä kertaa myös belgialaisen Alvinne-panimon hyvin erikoinen olut, jonka hiiva oli raaputettu juustokellarin seinästä. Hmm… ehkä mielenkiintoisin makukokemus aikoihin… Stadin panimolla vierailua suosittelen ehdottomasti kaikille artesaanioluista kiinnostuneille.
Oluttasting Stadin panimolla.
Alueen palveluihin kuuluu ehdottomasti myös kyseenalaistakin kunniaa saanut Redin kauppakeskus Kalasatamassa sekä Teurastamon alueen ravintolat ja tapahtumat sekä alueen kala- ja lihakaupat. Odotan myös innolla Helsingin kaupungin kaupunkibulevardihanketta, joka tekee Teollisuuskadusta viihtyisän bulevardin, joka tuo paremmin esiin asuinalueemme nykyaikaisen, urbaanin luonteen. Konepajalla tapahtuu.
Flamenco is an endless challenge and the greatest reward that brings me strength, joy and determination. This past week has been once again a very meaningful one, as we have celebrated Helsinki XXI Flamenco Festival.
My thoughts on the challenges and rewards realized this week can be read as the first flamenco post of year 2019 on the Minna en el Mundo page of this blog.
NB! The thought of having flamenco in my heart has been borrowed from flamenco singer Anna Murtola.
Flamenco is teamwork. Duo Sal y Azucar with singer Anna Murtola, choreographer Elina Robinson and guitarist Petri Lahtinen at the backstage of the opening club of the festival. Photo by Anni af Hällström.
Tammikuun alussa, vuoden pimeinä hetkinä, Helsingissä järjestetään Lux Helsinki -festivaali, joka täyttää kaupungin, tai osan siitä, viideksi päiväksi valolla. Tänä vuonna Lux Helsinki järjestettiin aivan keskustan tuntumassa ja valotaideteokset täyttivät alueen Kansalaistorilta Etu-Töölöön. Lux Helsingin reitille osui myös itsenäisyyspäivän aikoihin avattu uusi keskustakirjasto Oodi.
Lux Helsinki ja keskustakirjasto Oodi. Tim Etchellsin valotaideteos We Wanted.
Keskustakirjasto Oodi
Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi avattiin Kansalaistorille joulukuussa. Uusi kirjasto lupaa sivuillaan olevansa “juuri sitä, mitä toivot sen olevan”. Oodi ei ole vain kirjasto vaan se on kansalaisten olohuone, jossa voi järjestää taidetapahtumia, kokouksia, tavata ystäviä tai vain lukea ja rentoutua. Kirjastossa on kolme erilaista kerrosta, joista ylimmässä sijaitsee varsinainen, perinteinen kirjastokerros. Oodi on upea, Arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelema kotimainen taideteos, jossa minua miellyttää erityisesti puun käyttö materiaalina. Matalat valkoiset kirjahyllyt luovat tilaan avaran tunnelman. Ainoastaan kirjojen vähyys ihmetyttää, ehkäpä kirjaston suosio on yllättänyt myös tekijänsä.
Näkymä näköalatasanteelta kirjastokerrokseen
Lux Helsinki 2019
Helsingin kaupungin järjestämän Lux Helsingin varsinaisella reitillä nähtiin tänä vuonna 12 teosta ja satelliittiteokset ulottuivat Ylioppilastalolta aina Espoon Hanasaareen asti. Itse ehdin festivaalille vasta sen viimeisenä päivänä, mutta kyllä kannatti jälleen tehdä tilaa kalenterista tälle kierrokselle. Väkeä riitti viimeisenä iltanakin varsin runsaasti ja me jätimme tällä kertaa viimeisen, 12 teoksen väliin pitkän päivän ja teokseen johtavan jonon uuvuttamina.
Suosikkini kierroksella olivat esitysjärjestyksessä:
Interaktiiviseen teokseen sai valotaululla heijastaa haluamiaan sanoja
Nervanderin puistikon valloittanut Ivo Schoofsin Large Pendulum Wave:
Lux Helsingin ja keskustakirjasto Oodin kanssa Helsingin kaupunki on mielestäni onnistunut erinomaisesti. Seuraavaa Lux-festivaalia saamme jälleen odottaa vuoden verran, mutta rohkaisen kaikkia vierailemaan Oodissa ja nauttimaan sen ainutlaatuisesta tunnelmasta. Taide on kaikille.
Lokakuun puolivälistä jouluun on vuoden pimein aika, kun päivä lyhenee, eikä lunta Etelä-Suomessa yleensä ole. Pimeyttä helpottamaan on siis keksittävä keinoja. Kotona pimeyttä voi helpottaa ns. kaamosvaloilla ja yhä useammin aiemmin jouluvaloina tunnettuja valoja näkee ihmisten ikkunoissa ja parvekkeilla jo lokakuusta lähtien. Näin myös meillä. Helsingissä myös esimerkiksi Stockmannin tavaratalo on koristeltu valoin jo hyvissä ajoin ennen joulusesonkia, tuoden valoa pimeyteen.
Valot piristävät lokakuun pimeässä
Kotimme lähellä Alppilassa sijaitsevalla Linnanmäellä on vietetty kymmenen päivän ajan jo perinteeksi muodostunutta valokarnevaalia. Valokarnevaali juhlistaa huvipuiston kauden päättäjäisiä ja huipentuu tänään sunnuntaina 21.10. klo 21.50 järjestettävään ilotulitukseen. Meille alueen asukkaille Linnanmäen valot tuovat toivottua piristystä pimeään maisemaan.
Perinteinen vuoristorata valaistaan Linnanmäen valokarnevaaleilla
Vaikka Linnanmäellä on valokarnevaalien aikana myös mahdollista ajaa valaistuissa huvipuistolaitteissa, meidän perinteisiimme on kuulunut iltakävely ihailemassa alueen valotaideteoksia. Näin tänäkin vuonna. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa koimme, että Linnanmäen huikean hieno tapahtuma alkaa olla jo niin suosittu, että huvipuiston rajat alkavat tulla vastaan. On Linnanmäeltä uskomattoman hieno idea sekä pidentää huvipuistokautta että tarjota ihmisille hieman toisenlaista hupia pimeään vuodenaikaan, mutta mietimme alkaako kotoisa huvipuistomme jo käydä hieman pieneksi väkimäärälle ja onko lähivuosina mahdollisesti tarpeen rajoittaa kävijämäärää turvallisuuden varmistamiseksi. Tästä huolimatta, Linnanmäen valotaideteokset olivat jälleen näkemisen arvoisia.
Karuselli juhlavalaistuksessa
Miten muuten pimeää vastaan voi taistella? Muun muassa harrastamalla, nauttimalla ruskasta, tapaamalla ystäviä ja kuuntelemalla musiikkia. Omissa kuulokkeissani on tällä viikolla soinut flamencolaulaja Anna Murtolan maanantaina 15.10. julkaistu esikoislevy “Fuego por Dentro”, joka samalla on ensimmäinen suomalainen flamencolaulajan soololevy. Hienolla levyllä Annaa säestää muun muassa Joonas Widenius Trio. Annan flamencosävytteistä maailmanmusiikkia esittelevää levyä voi kuunnella muun muassa Spotifyssa.
Helsingin kaunista ruskaa
Sol y Sombra Blog viettää ensi viikolla syyslomaa ja palaa jälleen marraskuussa esittelemään matkavinkkejä, flamencoaiheita ja ruokaohjeita. Antoisaa lokakuun loppua kaikille lukijoille!
Yksi tämän kevään ja kesän teemoja on ollut tutustua aiempaa paremmin rakkaaseen kotikaupunkiini Helsinkiin. Loppukevään ja alkukesän upeat kesäilmat ovatkin motivoineet täyttämään tämän tavoitteen ja olemmekin vierailleet muun muassa Helsingin monissa puutarhoissa. Tässä postauksessa esittelen Roihuvuoren kirsikankukkapuiston, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan, Haagan alppiruusupuiston ja Töölönlahden talvipuutarhan.
Sireenien loistoa Kumpulan kasvitieteellisessa puutarhassa
Roihuvuoren kirsikankukkapuutarha
Kevään ensimmäinen puutarhavierailu osui itseoikeutetusti Roihuvuoressa sijaitsevaan kirsikankukkapuutarhaan juuri ennen ns. “hanamia” eli japanilaista kirsikankukkajuhlaa. Toukokuun helteiset säät saivat aikaan sen, että kirsikankukat kukkivat tavanomaista aiemmin ja “hanafubuki” eli kirsikankukkasade oli alkanut jo ennen varsinaista juhlaa. Viehättävän puutarhan lähistöllä, vesitornin toisella puolella, sijaitsee myös Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha, jossa kannustan myös vierailemaan. Kirsikankukkapuiston loisto on parhaimmillaan toukokuussa, esimerkiksi Instagramista saa hyvin kuvan kukinnan tilanteesta.
Toukokuun lopussa järjestettävän Kumpulan kyläjuhlan aikana Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan oli vapaa pääsy. Puutarha oli pitkään ollut mielessäni, sillä se sijaitsee erään kävelyreittimme varrella, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni. Puutarhassa on eri maanosien kukka- ja puulajeja ja myös Suomen kasvistolle on omistettu oma osuutensa. Kuumana loppukevään päivänä puutarhan lammen rannalla sijaitsevista varjopaikoista oli kova kysyntä. Puutarhassa kannattanee vierailla uudemman kerran vielä myöhemmin kesällä, sillä vasta osa kasveista olivat kukassa. Puutarhaan oli vuonna 2018 normaalina päivänä 6 euron sisäänpääsymaksu, mutta tästä huolimatta kesäinen retki puutarhaan kannattaa.
Kumpulan kasvitieteellisessa puutarhassa voi rauhoittua veden äärellä
Haagan alppiruusupuisto
Yksi viime kesänä varsinkin Instagramissa villinneistä Helsingin kohteista on ehdottomasti Haagan alppiruusupuisto. Satumaisen puiston ensimmäiset rhododendrot on istutettu Helsingin yliopiston tutkimustarkoituksiin jo vuonna 1975 ja niiden latvukset ulottuvat jopa kuuden metrin korkeuteen. Rhodojen lisäksi puutarhasta löytyy myös huumaavan tuoksuisia azaleoja. Koska osuimme paikalle kovin tuulisena päivänä, meitä lämmitti myös puutarhassa sijaitseva yhden perheen pop-up -kahvila, jossa tarjottiin kahvin, teen ja mehun lisäksi kotitekoisia korvapuusteja. Nam! Myös rhodojen kukintatilannetta on hyvä seurata esimerkiksi Instagramissa, sillä kukinta kestää parhaimmillaan vain muutamia viikkoja ja tänä keväänä myös tätä puutarhaa vaivasi kuivuus.
Satumaisessa rhodometsässä kuljetaan puisia polkuja pitkinAzaleoja puiston pohjoispäädyssä
Töölönlahden talvipuutarha
Alkukesän puutarhaturneeseemme mahtui vielä kesäkuun puolessa välissä Töölönlahden talvipuutarha kasvihuoneineen. Talvipuutarhan ruusutarhassa suurin kukkaloisto odotti vielä puhkeamistaan, mutta muutamia kukintoja oli jo avautunut ja näkymät Töölönlahdelle olivat aurinkoisena päivänä varsin hurmaavat. Kasvihuoneiden rauhassa oli myös miellyttävä käyskennellä, vaikka helteisenä päivänä kosteus olikin melkoinen. Viileänä syyspäivänä rauhaisa kasvihuone sitä vastoin olisi omiaan kirjan lukemiseen tai blogin kirjoittamiseen teekupposen ääressä.
Helsingissä on monia hurmaavia puutarhoja ja listaltani löytyy edelleen ainakin Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, johon en vielä ehtinyt vierailemaan ennen tätä kirjoitusta. Helsinkiin tutustuminen jatkuu myös monella rintamalla kesän ja miksei syksyn ja talvenkin mittaan. Missä puutarhoissa sinä suosittelisit vierailemaan?
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda.
Helsingin Kalasatamassa sijaitseva Teurastamo on ravintola- ja tapahtuma-alue, jossa tapahtuu erityisesti kesäperjantaisin ja lauantaisin. Vietimme viihtyisän perjantai-illan ystävien kanssa tutustuen alueen tuotteisiin ja tarjontaan Helsinki Distilling Companyn tislaamossa ja Tislaamo Barissa sekä B-Smokery -ravintolassa.
Helsinki Distilling Company
Aloitimme perjantai-iltamme Helsinki Distilling Companyn tislaamokierroksella ja tastingissä. Helsinki Distilling Company on kolmen kaveruksen Teurastamon alueelle vuonna 2013 perustama tislaamo, jonka tuotteisiin kuuluu niin viskiä, giniä kuin ginpohjaisia liköörejä. Helsinki Distilling Companyn ginistä Vakka-Suomen panimossa tuotettu verigreippinen Helsinki Long Drink on voittanut myös Suomen parhaan lonkeron tittelin.
Helsinki Distilling Companyn kompakti tislaamo
Perustislaamokierros kestää noin 30-45 minuuttia riippuen kysymyksistä ja kierroksen jälkeen on mahdollista osallistua myös tastingiin. Tislaamon yhteydessä toimii myös baari, joka tarjoaa tislaamon tuotteita ja ravintola, johon on mahdollista jäädä illalliselle. Meidän tastingimme tuotteiksi oli valikoitunut tällä kertaa puolukka-ginlikööri, Helsinki Dry Gin ja Helsinki White Dog, kypsyttämätön ruis-ohramallasviski. Lisäksi jokaiseen tastingiin sisältyy ylläkin mainittu Helsinki Long Drink. Tislaamon tuotteissa korkealaatuiset kotimaiset raaka-aineet nousevat pääosaan ja sokeria on käytetty vähemmän kuin esimerkiksi useissa muissa likööreissä ja lonkeroissa. Puolukka-ginlikööri oli aidon puolukkainen ja vaikka Helsinki White Dog jäi itseltäni lopulta juomatta, oli rukiin tuoksu ja maku hyvin tunnistettavissa. Myös raakana maistatettu gin oli huomattavan pehmeä, vaikka gin sellaisenaan ei omiin suosikkeihini kuulukaan.
Tuotteita ja tastingiä
B-Smokery
Tislaamokierroksen ja tastingin jälkeen oli hyvä siirtyä ruokailemaan Teurastamon toisella laidalla sijaitsevaan B-Smokeryyn. Pieni ja hyvin rouhea ravintola tunnetaan siitä, että siellä savustetaan lähes kaikki tarjottavat. Kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja löytyy myös, mutta ensiluokkainen savustettu liha on pääosassa. Omalta “maistelulautaseltani” (lähinnä tarjottimelta) löytyi sinappista pulled porkia etikkakurkkujen kera, mausteisia ribsejä coleslawn kera sekä muhkeita wingsejä jogurttikastikkeen kera. Sen verran lihaisaa oli, että erityisesti coleslaw ja etikkakurkut tasapainottivat annosta kirpakkuudellaan. Jälkiruoksi nautimme talon suklaapirtelöt, tosin ilman niihin kuuluvaa viskiannosta.
Teurastamon alueen tarjoiluja
Viskillä terästetyn pirtelön sijaan suuntasimme takaisin Helsinki Distilling Companyn tislaamobaariin testaamaan Helsinki Sailors’ Ginistä tehdyt gin tonicit. Yli 50 prosenttinen (eli 100 proof) gin juontaa juurensa satojen vuosien takaiseen perinteeseen, jolloin merimiehille maksettiin palkat ginissä. Mikäli tämä ja muut tislaamon tarinat kiinnostavat, suosittelen varaamaan paikat kierrokselle. Teurastamon alueeseen voi tutustua osoitteessa https://teurastamo.com/.
This Sunday’s post is about flamenco recitals, read more under the heading Flamenco content under Minna en el Mundo. The “Cinco Años Juntos” brought together nearly 100 flamenco students and aficionado and professional musicians with an age span from 4 to 84 years to celebrate the five-year co-operation of our profes – teachers, that is – Elina Robinson and Laura Rintamäki. What a joy to be part of this!
Suomi – ja Helsingissä järjestettävät kevättapahtumat – ovat saaneet nauttia poikkeuksellisen upeasta säästä tässä kuussa. Kahden viimeisen viikon aikana Helsingissä on järjestetty ainakin Arabian katufestivaali, Teurastamon kesäkauden avajaiset, Kumpulan kyläjuhlat, Roihuvuoren kirsikkapuiston hanami-juhla, Kallio kukkii, Ravintolapäivä, Siivouspäivä, Maailma kylässä, Ihana Helsinki, Merihaan kesäkarnevaalit ja urheilullisimmille Helsinki City Run ja Naisten kymppi. Omaan festaritoukokuuhuni ovat sisältyneet kolme ensimmäistä ja Roihuvuoren kirsikkapuiston loistoa kävin katselemassa pari päivää ennen varsinaista juhlaa.
Kirsikankukkaloistoa Roihuvuoressa
Arabian katufestivaali on Helsingin vanhimpia kaupunginosafestareita, joka järjestettiin Arabiakeskuksen ympäristössä lauantaina 19.5.2018. Festivaali järjestetään vapaaehtoisvoimin ja se sitoutuu ympäristöystävällisyyteen ja kestävään kehitykseen. Festari nautti tänä keväänä aivan huikean hienosta säästä ja porukkaa oli liikkeellä todella runsaasti. Itse osallistuin festarille tänä keväänä esiintyjän ominaisuudessa. Lavaolosuhteiden haasteellisuudesta ja vielä kuntoutumassa olevasta nilkasta huolimatta aurinkoisessa säässä oli hyvä fiilis vetää Elina Robinsonin Duo Sal y Azúcarille koreografioima tangos de malaga y titi ja improvisoitu bulerias yhdessä laulajatar Sirpa Airiston, kitaristi Petri Lahtisen ja Katri Tuorin ja Ilona Kallion kanssa. Ehkäpä ensi keväänä ohjelmistossa on katuflamencoa omalla lattiapalalla. 🙂
Hetkeä ennen (kuva Petteri Ollila)
Suolaa ja sokeria (kuva Maria Ruottu)
Keikan jälkeen suuntasimme puolisoni kanssa Kalasatamassa sijaitsevalle Teurastamon alueelle nauttimaan kevätkauden avajaisten tunnelmasta, auringosta, musiikista ja hyvästä ruoasta ja juomasta. Entisen teurastamon alueella on vaikuttava kokoelma ravintoloita ja baareja ja alueen sisäpihalla järjestetään myös musiikkipitoista ohjelmaa kesäkaudella. Herkuttelimme Kellohallin terassin pizzauunin antimista ja jälkiruoaksi Paleman varjoisalla terassilla samassa pihapiirissä toimivan Helsinki Distilling Companyn erinomaisesta verigreippi long drinkistä kuunnellen samalla pihalla soittavaa bändiä. Jädelino-jätskibaarin antimet jäivät myöhempään kertaan runsaasta väkimäärästä johtuen.
Pizzaa Kellohallin terassilla
Helsinki Distilling Companyn virvokkeita Paleman terassilla
Kuluneena viikonloppuna oli toinen Helsingin kevätkarnevaalien huippuviikonloppu. Itse kävin vierailemassa kotikulmieni lähistöllä Kumpulan kyläjuhlilla ja Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Kasvitieteellinen puutarha on ollut vierailulistallani jo pitkään ja nyt käytin hyväkseni kyläjuhlan aikaisen ilmaisen sisäänpääsyn. Vaikka täysi kukkaloisto antoi vielä odottaa itseään, oli puutarhassa käynti todella rauhoittava kokemus. Palaan varmasti uudelleen. Puutarhassa vierailun jälkeen käyskentelin Kumpulan kylämaisessa kaupunginosassa ja löysin aivan uuden maailman aivan kotikulmieni lähistöltä. On todella kiehtovaa, miten monenlaista tunnelmaa Helsinkiin mahtuukaan! Tästä on hyvä jatkaa kaupunkikulttuuuriimme tutustumista kesän mittaan!
Kesä Helsingissä lähenee! Nämä Helsinki-vinkit on aiemmin julkaistu Minna en el Mundo -blogissa 26.8.2017.
Helsinki kesällä, voiko ihanampaa ollakaan? Tässä minun parhaat vinkkinä Helsinkiin tältä kesältä:
Allas Sea Pool
Allas Sea Pool on uima-allas- ja ravintolakompleksi, joka sijaitsee paraatipaikalla Helsingin Kauppatorin kupeessa aivan SkyWheel Helsinki -maailmanpyörän vieressä. Osta tiskiltä ranneke, joka oikeuttaa 10 tunnin oleskeluun alueella. Altailla voi nauttia niin lämmitetyistä kloorivesialtaista kuin virkistävästä pulahduksesta merivesialtaassa. Ravintolat ja terassit tarjoavat juomaa ja ruokaa, joten ota mukaan viihdykettä ja viivy koko päivä. Altaan lavalla järjestetään myös konsertteja, joista osa maksullisia. Pieni miinus aurinkotuolien vähäisestä määrästä ja hieman sekavasta unisex-pukuhuonesysteemistä.
Aivan Helsingin kupeessa sijaitseva viehättävä Pihlajasaari on ihanteellinen kesäpäivän viettopaikka. Vuoroveneet saarelle kulkevat Kaivopuistosta Café Caruselin vierestä ja Ruoholahdesta. Matka Caruselin laiturista kestää 10 minuuttia. Viivähdä saaren uimarannoilla tai etsi rauhaisa kalliopaikka päivänviettoon. Kun omat picniceväät loppuvat, tarjoaa saaren ravintola virvokkeita ja ruokaa.
Mikäli mielit pidempää merimatkaa Helsingin saaristossa, on tänä kesänä yleisölle avattu Isosaari valintasi. Vuorovene saarelle lähtee Kauppatorille Vallisaaren laiturista. Merimatka kestää noin tuulista riippuen noin 40 minuuttia. Avomerellä sijaitseva Isosaari on nimensä mukaisesti todella suuri ja saarella riittää niin kulttuurihistoriallista nähtävää kuin rauhaisia kallioita, joissa viettää päivää picnicin ja hyvän kirjan parissa. Aivan sataman lähistöllä sijaitsee ravintolaksi muutettu Upseerikerho, josta on upeat maisemat merelle. Saaren vierasvenesatamaan voi kiinnittyä myös omalla veneellä.
Kesällä 2016 yleisölle avattu Vallisaari on luontoihmisen valinta Helsingin saaristossa. Vain 20 minuutin päässä Kauppatorilta sijaitseva Vallisaari on rauhaisa luontokohde, jossa merkittyjä polkuja pitkin pääsee tutustumaan niin linnoituksiin kuin luontoon. Saaren reitit ovat Aleksanterin kierros (3km) ja Kuninkaankierros (2,5km). Retkisatamaan voi kiinnittyä omalla veneellä vuoden ympäri.
Vallisaari on myös osa saarihyppelykierrosta, jonka muut saaret ovat Lonna ja Helsingin historiallinen helmi Suomenlinna.
Mikäli saaret on jo kierretty, voi Helsingin merimaisemista nauttia myös Arabianrannan puistossa ja kävellä rantaa pitkin aina Vanhankaupunginkoskelle asti. Koskimaisemista nauttimisen yhteydessä voi myös vierailla Koskenranta -ravintolassa nauttimassa virvokkeita tai aterian.
This text can also be found on the Minna en el Mundo -page of this blog.
The Helsinki flamenco community is an active one and it seems that this Winter and Spring have been especially buzzing with flamenco. We have enjoyed a vast array of performances varying from the very traditional to extremely contemporary. Helsinki Flamenco Festival celebrated its 20th anniversary with nine events within nine days with Compañía Rafaela Carrasco as headliner with its celebrated “Nacida Sombra“. Apart from “Nacida Sombra”, which was greeted with a standing ovation, the festival featured an Opening Club with performances from aficionados, the 8th Children and Youth flamenco biennale, dance courses by Rafaela Carrasco, an open public event of flamenco music “Flamencoa Stagella” at a central library, Finnish evening with Joonas Widenius Trio and the Décadas – Flamencon voimaa – concert, a preview of Impulso, a document of the work of Rocío Molina (showing in collaboration with Espoo Cine and Korjaamo Kino) and a Brindamos Finlandiaclosing club in collaboration with the Brindamos collective.
Helsinki XX Flamenco Festival Graphic design by Mene Creative
Brindamos Finlandia photo by Matti Sten
Anna Karenina by Compañía Kaari & Roni Martin
Flamenco Sauna by Katja Lundén Company
Apart from the festival, this Winter and Spring we have been able to enjoy of the traditional tablaos organized by the Brindamos collective, both Brindamos Flamenco featuring artists from Spain and Brindamos Finlandia featuring artists from Finland. On the more contemporary front, Compañía Kaari & Roni Martin premiered in March their new piece Anna Karenina with their trusted artists, the beautiful and expressive Mariana Collado as Anna Karenina and the charming and skilled Carlos Chamorro as Count Vronski , and a very interesting appearance by a Finnish contemporary dance legend, Jorma Uotinen, as Count Karenin. Kaari Martin‘s choreography, Atro Kahiluoto‘s dramaturgy and Roni Martin‘s interesting music together with the skilled dancers made for a great experience. Furthermore, the Katja Lundén Company performed the celebrated Flamenco Sauna performance this week, a piece that premiered in the 2017 edition of the Tampere Flamenco Week.
I have been fortunate as, in addition to having been a part of the production of the festival as the Chair of Helsinki Flamenco Association, I have been able to participate in many of the events produced in the Helsinki flamenco scene. I enjoy the traditional tablao performances of the Brindamos collective whenever I can and was a delighted member of the audience of the skillful Anna Karenina with my husband and Flamenco Sauna with my mother. For this blog post I have chosen to write a bit more about Flamenco Sauna as the concept of combining the quintessential Spanish flamenco and equally quintessential Finnish sauna is quite an interesting one. The piece starts with the accordion music of Kimmo Pohjonen, entwined in a mystical feeling as the dancers Katja Lundén, Sanna Iranta, Johanna Komppa, Elina Nissinen,Laura Lahe and Laura Viding enter the stage one by one. Quite soon, however, the mood is changed to the more relaxed atmosphere of a girls’ night in a sauna, maybe in a Finnish lake scenery or in a traditional public sauna in the Kallio district of Helsinki. Each viewer can make up their mind on this. However, the feeling of friendship carries through the whole performance.
Flamenco Sauna graphic design by Laura Viding
The piece represents Katja Lundén’s a bit quirky, contemporary style with very interesting and cool rhythmic sections but also lets each dancer bring forth their own personality and strengths. It is obvious that the group is very comfortable working together and, due to this, the material flows. Katja Lundén’s mastery of her own choreographical style is beyond par, but I am also impressed especially by the relaxed, yet precise use of the body of Sanna Iranta and Elina Nissinen. One of my favorite moments in Flamenco Sauna is the juerga-style tangos where each dancer showcases their own style freely. Especially heartwarming moments are the towel tangos of Laura Viding and the bucket tangos of Elina Nissinen. Flamenco Sauna also gives room for other forms of expression and I was delighted by the slightly humorous monologues by Johanna Komppa and the beautiful singing of Laura Lahe. Overall, this is a very enjoyable piece where the black stage is accentuated with the simple linen dress of the dancers by Erika Turunen, a dress so suited to the imagery of a sauna. A dress also that stands on its own but does not take away from the intrigue of the music and choreography, producing a quite harmonious entity.
As an aficionado and student of flamenco whose aim is to constantly learn and understand more of this fascinating art form, I find it essential to see and hear different kinds of pieces and styles of flamenco. While I find traditional flamenco to be the closest to my heart – both as a dancer and a spectator – it is good to challenge myself with contemporary pieces, with different kinds of expression, to learn more. In Helsinki there is ample opportunity for this. Flamenco truly is hot in Helsinki.
Sol y Sombra Blog 