3 vinkkiä Lounais-Suomeen

Kesälomakausi käy kuumimmillaan ja Sol y Sombra Blogkin siirtyy kesäloman viettoon muutamaksi viikoksi. Ennen lomamoodiin siirtymistä on hyvä hetki muistella viime kesän mahtavia kesälomakohteita Lounais-Suomesta.

1. Seilaten Seiliin

Noin parin tunnin yhteysalusmatkan päässä Turun jokirannasta sijaitsee ihastuttava Seilin saari. Saarella on todella moninainen historia sairaalasaarena 1600-luvulta lähtien. Nykyisin Seili toimii suurelta osin nähtävyytenä, mutta saarella tehdään myös muun muassa punkkitutkimusta. Saaren nähtävyyksiin kuuluvat myös siellä kesäisin laiduntavat lehmät. Suosittelen lämpimästi osallistumaan saarta esittelevälle opastetulle kierrokselle, jossa kerrataan saaren historiaa. Samalla tulee tutustuttua saareen kattavasti jalan. Seilissä voi myös majoittua, mikäli haluaa nauttia rauhallisesta tunnelmasta yön yli.

Seiliin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.visitiseili.fi.

Ihastuttava Seili
Seilin lehmät

2. Silmänkantamattomiin hiekkaa ja vettä Yyterissä

Noin kolmen tunnin päässä Helsingistä ja kahden tunnin päässä Turusta sijaitsee Yyterin upea hiekkaranta. Parinkymmenen kilometrin päässä Porista sijaitseva rantakohde on ehdottomasti näkemisen arvoinen niin rantaleijonille kuin muillekin Porin suunnalla matkaileville. Silmänkantamattomiin ulottuva uimaranta, kirkas vesi ja viilentävä metsäkaistale tarjoavat ihanan päiväkohteen kesällä, mutta löytyy Yyteristä myös majoituspaikkoja, mikäli haluaa viettää pidemmän rantaloman kotimaassa. Aktiviteetteja riittää myös, sillä Yyterissä pääsee muun muassa testaamaan omaa rohkeuttaan Huikee – seikkailupuistossa, ajelemaan fatbikeilla dyyneilla kuin surffaamalla aallokossa.

Yyterin tarjontaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://www.visityyteri.fi/.

Yyterin dyynit
Kirkasta vettä silmänkantamattomiin

3. Kummitustarinoita Vanhassa Raumassa

Vajaan tunnin päässä Yyteristä etelään sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä vanhoista kaupungeista, todella viehättävä Rauma. Kapeat mukulakivikadut- ja kujat, kauniit, matalat vanhat rakennukset ja mielenkiintoiset museot kertovat Unescon maailmanperintökohteen pitkästä historiasta, johon tututuu parhaiten kävellen.

Vanhan Rauman kapein kuja, Kitukrann

Vanhaan kaupunkiin ehtii hyvin tutustua päivässä, mutta suosittelen vahvasti jäämään yöksi ja osallistumaan Rauman kummitustarinoita elävästi kertoilevalle Vanhan Rauman kummituskierrokselle. Kierroksella pääsee tutustumaan kaupungin salatumpaan historiaan ja opas kertoilee sopivasti pikkuisen pelottavia tarinoita huumorilla höystettynä. Melko ainutlaatuinen kokemus. Suosittelen!

Vanhan Rauman sopivasti pelkohermoja kutkutteleva kummituskierros

+1 Gourmee-elämyksiä Vanhan Rauman Sydvestissä

Vanhassa Raumassa pääsee myös hellittelemään makuhermojaan vanhassa kaupungissa sijaitsevassa merihenkisessä bistrossa, Sydvestissä. Nautimme illalliseksi ravintolan 5 ruokalajin yllätysmenun suositusviinein. Raikkaista mauista ja kauniista annoksista viineineen pääsi nauttimaan 30-paikkaisessa ravintolassa niin sisätiloissa kuin ihastuttavalla takapihalla. Vahva suositus tälle ravintolalle!

Sydvestin yllätysmenu kesältä 2020

Museojuttuja 2: Louhisaaren kartano

Tänä koronakesänä meillä oli mahdollisuus tutustua paremmin Suomeen ja etenkin maan kaakkois- ja lounaisosiin. Kotimaata kiertäessämme pyrimme tutustumaan myös mahdollisimman moneen museokorttikohteeseen, hankimmehan kortit vihdoin lomamme aikana.

Louhisaaren kartano

Yksi kiehtovimmista museokorttikohteistamme oli Askaisten maaseudulla sijaitseva Louhisaaren kartano, jonka kuuluisin asukas lienee ollut Marsalkka Mannerheim. Nykyisin Kansallismuseoon kuuluva barokkilinna asutti ennen Mannerheimin sukua varakasta Flemingin sukua jo 1400-luvulta alkaen. Mannerheimin suvulle kartano siirtyi 1700-luvun viimeisinä vuosina.

Makuuhuone, jossa Marsalkka Mannerheimin kerrotaan syntyneen.

Nykyisin Louhisaareen pääsee tutustumaan kesäkuukausina. Kartanon päärakennuksen toiseen ja kolmanteen kerrokseen on pääsy ainoastaan opastetuilla kierroksilla. Asiantuntevat oppaat kertovat elävästi sekä Flemingin että Mannerheimin suvun historiasta. Kartanon pohjakerrokseen, sivurakennuksiin ja puutarhaan pääsee tutustumaan vapaasti.

Näkymä puutarhasta kartanolle

Kartanossa ja sen ympäristössä aika tuntuu pysähtyneen ja vierailija pääsee erinomaisesti vanhanajan tunnelmaan. Hieman syrjäisestä sijainnistaan huolimatta kartano on suositeltava kohde kaikille historiasta kiinnostuneille.

Lue lisää kartanosta täältä: www.kansallismuseo.fi/fi/louhisaari

Museojuttuja: Tamminiemi ja Seurasaari

Tämän kotimaan matkailukesän ehkä paras ostos oli Museokortti, joka mahdollistaa käynnin noin 300 museossa ympäri maan. Meidän kaltaisille, ei niin innokkaille museokoluajille, kortti on ehdottomasti kannattava ostos. Kortin turvin meidän oli helppo piipahtaa fiilistelemässä mitä erilaisemmissa museoissa ilman harmittelua siitä, että emme viipyneet kauempaa.

Yksi museokortin hienoista puolista on sen helppo saatavuus. Kortin voi ostaa Internetistä vaikka matkalla ensimmäiselle museokäynnille ja ennen varsinaisen kortin saamista, museoissa voi vierailla antamalla museokorttinsa numeron kassalla. Museokortteja myy myös kaikki sen piiriin kuuluvat museot, joten ei kun ostoksille ja museoon mars!

Upea Tamminiemen jugenhuvila merenrannasta päin katsottuna

Mekin hankimme museokorttimme sadepäivänä matkalla Tamminiemeen, Urho Kaleva Kekkosen kotimuseoon. Museokäynti oli pitkään ollut suunnitelmissa ja nyt kun kesälomalla ei ollut muuta kuin aikaa kotimaan nähtävyyksien ihmettelyyn, oli oikea aika käydä tutustumassa Seurasaaren kupeessa sijaitsevaan museoon.

Viehättävässä, vuonna 1904 rakennetussa, jugendtyylisessä huvilassa asustivat jo ennen Kekkosta sekä presidentit Risto Ryti että marsalkka Mannerheim. Merenrannalla sijaitseva huvila mielletään nykyisin kuitenkin nimenomaan Kekkosen kodiksi. Kansallismuseoon kuuluva kotimuseo pitää sisällään Urho ja Sylvi Kekkosen irtaimistoa ja jokainen huone kertoo omaa tarinaansa presidenttiparin elämästä.

Museon valokuva-aineistoa Urho Kekkosen lehdistökuvista

Päärakennuksen vieressä sijaitsee Kekkosen saunaosasto uima-altaineen ja saunarakennuksen vieressä museon aukioloaikana lounasta ja kahvilatuotteita tarjoileva Café Adjutant. Museo on auki myös talviaikaan, kannattaa tarkastaa aukioloajat ja lähteä vierailulle.

https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi/info

Sylvi Kekkosen huvimaja ei valitettavasti ole auki yleisölle

Koska sade oli hellittänyt museovierailumme aikana ja aurinkokin pilkisti pilvien raosta, päätimme käydä kävelyllä viereisessä Seurasaaressa. Koska meillä oli myös nyt puhelimessa uunituoreet museokortit, päätimme vierailla myös ulkomuseossa, eli Seurasaaren kokoelmiin kuuluvissa taloissa kuulemassa ympäri Suomen tuotujen rakennusten ja niissä asuneiden talonpoikaisperheiden tarinoita.

Seurasaaren ulkomuseota esittelevät aikakauden mukaan pukeutuneet oppaat

Vuonna 1909 avautunut ulkomuseo muodostuu 88 Suomen eri maakunnista tuoduista rakennuksista, joista vanhimmat ovat 1600-luvuilta. Museossa pääsee tutustumaan hyvin erilaisiin rakennuksiin, savupirtteihin, torppiin ja kartanoihin ja ihastuttavaan pappilaan puutarhoineen. Ulkomuseon aikakauden mukaan pukeutuneet oppaat kertovat mielellään talojen asukkaista ja rakennuksista itsestään ja vastaavat myös vieraiden kysymyksiin. Museossa saa helposti vierähtämään useammankin tunnin ja siellä viihtyvät kaiken ikäiset vierailijat. Samalla tulee käveltyä päivän ulkoilulenkki kuin huomaamatta.

Seurasaaren ulkomuseo sijaitsee merenrannalla viehättävissä maisemissa

Kansallismuseoon kuulua Seurasaaren ulkomuseo on auki vain kesäkaudella, joten museo on auki jälleen vuonna 2021.

https://www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaarenulkomuseo/

Kotikulmien lenkkipolkuja

Koronarajoitukset alkavat poistua pikkuhiljaa, mutta kevät ja alkukesä on mennyt lähinnä kotikulmilla pyöriessä. Kävelyillä on tullut käytyä sen verran tiuhaan, että olemme etsineet uusia lenkkipolkuja vanhojen suosikkien Töölönlahden ja Arabian rantapuiston lisäksi.

IMG-1434-Original
Kevättalven seikkailuja Keskuspuistossa

Aika uskomatonta on, että vaikka asumme Konepajalla Teollisuuskadun kupeessa ja vain kivenheiton päässä Pasilasta, luontoa riittää ympäristössämme. Lyhyen kävelymatkan päässä alkaa pääkaupunkiseudulle laajalti levittyvä Keskuspuisto, jossa riittää tutkittavaa ja olemmekin lenkkeilleet niin puiston poluilla kuin aina Pikku-Huopalahteen ja Meilahden arboretumiin asti. Meilahdesta vain kivenheiton päässä olisi myös ihana Seurasaari, joten keskuspuisto yhdistää meidät kaupungin toiseen laitaan.

9A262EF9-1CF1-4E1C-831A-BAB7DE90DD1C-Original
Pikku-Huopalahden rantaa

Jo aiemmin mainittu Arabianrantapuisto on ollut yhden vakiolenkkipolkumme varrella ja olemme usein lenkkeilleet aina Vanhankaupunginkoskelle asti. Kuitenkin nyt koronakeväänä olemme laajentaneet Arabian alueen tuntemustamme ja kävelleet toisaalta Kalasataman suunnalla. Kuka tiesi, että aivan Sörkan vankilankin lähistöllä on ihastuttavia korttelipuistoja?

2CC08097-58A7-476C-AF35-67017E556E5B-Original
Arabian rantapuiston ihastuttavaa maisemaa

Myös Kumpulan alueella riittää nähtävää aina kylämäisestä yhteisöstä kasvitieteellisen puutarhan ympäristöön. Helsinki todella on ihastuttava ja tarvitsimme tämän poikkeustilan siitä todella nauttiaksemme. Niin paljon on vielä lähialueilla nähtävää, aina Helsingin rantaviivasta keskuspuiston muihin kolkkiin. Aina ei tarvitse matkustaa kauas nähdäkseen lähelle. Nautinnollista kesän jatkoa kaikille seuraajilleni!

 

 

 

Kotikulmilla: Työväenmuseo ja Alppilan puistot

Linnanmäen ja Sturenkadun kulmilla sijaitsee neljän historiallisen puutalon alue. Nämä puutalot kertovat työväenkaupunginosan historiasta, sillä puutaloissa sijaitsi 1900-luvulla pieniä työläisperheille vuokrattuja hellahuoneita. Kolme näistä rakennuksista on nykyisin remontoitu jälleen asunnoiksi, neljännessä sijaitsee Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva Työväenasuntomuseo.

20190727-131919
Työväenmuseon sisäänkäynti sijaitsee Kirstinkujalla aivan Sturenkadun kupeessa

20190727-133110
Työväenmuseo koostuu yhdeksästä hellahuoneesta tässä puutalossa. 

Työväenasuntomuseo on yksi kaupungin kausimuseoista ja se avataan vain kesäisin. Nyt koronakesänä vaikuttaa valitettavasti siltä, että museo ei aukene ainakaan heti kesäkuun alussa vaan on suljettu toistaiseksi. Siitä huolimatta tämä viehättävä museo kannattaa pitää mielessä vastaisuuden varalle. Museoon on aina vapaa pääsy ja ohjatuilla kierroksilla vierailija viedään yhdeksään eri aikakauden mukaan sisustettuun asuntoon. Opas kertoo elävästi eri aikakauden työläisperheiden elämästä hellahuoneissa ja on jännittävää huomata, kuinka pienessä tilassa ja pienellä irtaimistolla ennen tultiin toimeen. Kannattaa seurata koska museo avataan, suosittelen täällä vierailua kaikille, joita lähihistoria kiinnostaa.

IMG-2135
Museoon on aina vapaa pääsy. Museota voi tukea ostamalla esimerkiksi 1900-luvun alun kierrätysohjeet tai muita aikakaudesta kertovia tuotteita.

Puutaloalueen ja Linnanmäen välissä, Kulttuuritalon kupeessa sijaitsee viehättävä Lenininpuisto, salattu helmi, joka aikoinaan rakennettiin 1960-luvulla osaksi puutarhanäyttelyä. Nimensä aikoinaan suljettu puisto sai 1970-luvulla jolloin se erotettiin omaksi puistokseen läheisestä Alppipuistossa.

IMG-1827
Näkymä Lenininpuistosta puutaloalueelle, jossa Työväenasuntomuseo sijaitsee. 

 

Alppipuisto onkin toinen alueen helmi, Linnanmäen ja junaradan kupeessa sijaitseva kaunis keidas, joka näin koronakeväänä muistuttaa minua Espanjan puistoista ja erityisesti Retiron puistosta Madridissa, johon kaipaan kovasti. Alppipuistossa kukkii näin toukokuussa valkovuokot ja kirsikkapuut ja puiden lehdet ovat puhkeamassa. Kesäkuussa puistossa kukkivat myös hehkeät alppiruusut. Puistossa on aiempina vuosina järjestetty myös ilmaiskonsertteja, nähtäväksi jää järjestetäänkö korona-aikana tapahtumia, mutta rauhallinen puisto on omiaan piknikkiin muutoinkin.

53AFDE5E-A02B-47D8-BAB3-B82B3BDC0DEE
Toukokuinen Alppipuisto suihkulähteineen viehättää sateisenakin päivänä

On ihastuttavaa, että nyt kun ulkomaille ei tänä kesänä ehkä pääsekään, aivan kotikulmilla löytyy paljon nähtävää. Tätä blogipostausta kirjoittaessani osui silmäni Helsingin kaupunginmuseon muihin kausimuseoihin, Ratikkamuseoon ja Hakasalmen huvilaan. Valitettavasti Työväenmuseon tavoin toistaiseksi suljettuna pysyy Ruiskumestarin talo. Nämä otetaan ehdottomasti kotiseutumatkailun kohteiksi lähitulevaisuudessa aina tilanteen salliessa.

Ulkoilua Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa

Vaikka ulkoilu on ollut monelle suomalaiselle tärkeää jo ennestään, niin koronakriisin asettamien rajoitusten vuoksi ulkona liikkuminen on entistäkin isompi osa esimerkiksi omaa elämääni.  Erityisesti metsässä ja veden äärellä ulkoilu rauhoittaa minun mieltäni. Näissä kohteissa kävely, tosin merkittyjä polkuja, on minulle ja matkakumppanilleni tärkeä lomanviettotapa erityisesti Suomessa lomaillessamme. Tässä hengessä aloin muistella viime kesän ulkoiluretkiämme Repovedellä Kymenlaaksossa ja Astuvansalmella Ristiinassa.

20190724-115912
Astuvansalmen järvimaisemaa

 

Repovesi

Repovesi ja erityisesti sen mukava parin tunnin patikkalenkki, Ketunlenkki, ovat olleet osa meidän kesälomiamme monena vuonna. Lenkki kiertää myt jo surullisen kuuluisalta Lapinsalmen riippusillalta Katajavuoren maisemista aina järvenrantaan ja matkan loppupuolella pääsee koettamaan käsivoimiaan Ketunlossilla. Lenkki on oivallinen hengähdys metsässä vaihtelevassa maastossa ja eväspaikkoja reitin varrella on useita.

Haasteina tällä lenkillä ovat Katajavuorelle kiipeävät portaat ja joinakin vuosina vaivanneet Ketunlossin ongelmatilanteet, jolloin ei auta kuin kävellä koko reitti takaisin tai uida vesiesteen yli. Viime vuosina ongelmana on toki ollut myös romahtanut Lapinsalmen silta, jonka vuoksi viime vuonna lenkki aloitettiin venematkalla Lapinsalmen maisemiin. Viime vuonna huomasimme myös, että porukkaa reitillä alkaa olla sen verran, että oma retkeilymme suuntautunee jatkossa Repoveden kansallispuiston muihin osiin. Toki uudistunut Lapinsalmen silta täytyy käydä katsastamassa, onhan se kuulemma entistä jykevämpi rakennelma.

20190724-112653
Repoveden venelaiturilta

Astuvansalmi

Täysin erilainen kokemus kuin ylikansoittunut Ketunlenkki oli Ristiinassa sijaitseva Astuvansalmen kalliomaalauksille suuntautunut päiväretkemme. Pohjois-Euroopan suurimpiin kuuluvat esihistorialliset kalliomaalaukset ovat venematkan tai muutaman kilometrin metsälenkin päässä. Ristiinasta Astuvansalmelle kulkeva tie on hyvin opastettu ja paikalle löytää varmasti varsin mutkaista tietä pitkin. Mutta, kun pääsee parkkipaikalle asti, on oltava melkoinen suunnistaja, että tietää mihin päin lähteä. Onneksemme vanhempani olivat käyneet paikalla aiemminkin ja lähtivät meitä opastamaan.

20190724-122825
Metsäpolku Astuvansalmelle poikkeaa kuvan vasemmasta alalaidasta

Kun oikealle polulle löytää, on reitti metsän poikki melkoisen suora, vaikka opasteita reitillä ei tosiaan ole. Jonkin verran reitillä pääsee kiipeämään mäkiä, joten mitään tasaista tallustelua tämä ei ole. Kuitenkin ihan kohtalaisella kunnolla pärjää. Myös pitkospuita on reitillä jonkin verran, mutta niistäkin selviää helposti, sillä pitkiä pätkiä niillä ei tarvitse kävellä. Itse kalliomaalauksille johtaa todella jyrkät puuportaat alaspäin, mikä itselleni porraskammoisena meinasi olla pieni kynnys, mutta olihan ne kalliomaalaukset nähtävä, kun oli sinne asti kävelty.

20190724-13542220190724-11310220190724-113025

Hetken aikaa sai kalliota tihrustaa, jotta kuvat alkoivat hahmottua, mutta kyllä minuun ainakin teki nämä esihistorialliset taideteokset melkoisen vaikutuksen. Taiteen ja eväspaussin ravitsemana jaksoi taapertaa samaa reittiä takaisin, sillä ympyrälenkkiä ei Astuvansalmelle ole. Voin suositella tällä luontokohteella vierailua kaikille metsässä kävelystä ja historiasta pitäville.

Hyvän kuvauksen reitistä karttoineen saa muun muassa myös täältä: https://retkipaikka.fi/astuvansalmen-kalliomaalaukset-ristiinassa-ovat-mykistava-kokemus/

Jää vielä nähtäväksi mitkä ovat tulevan kesän retkikohteita. Voi olla, että tänä kesänä retkeilemme entistä enemmän Suomessa ja myös pääkaupunkiseudulla. Ainakin siis juttua Helsingin ulkoilu- ja lenkkimaastoista siis tulossa blogiin. Ulkoilemisiin!